Vaihdevuodet koskettavat noin puolia ihmisistä, mutta tieto niistä on usein vanhentunutta.
Gynekologi ja kliininen seksologi Leena Väisälä kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, että suomalainen nainen voi tänä päivänä yleisesti ottaen hyvin, mutta tietous vaihdevuosista on Väisälän mukaan edelleen puutteellista.
Väisälä itse pitää Instagramissa vaihdevuosiin keskittynyttä tiliä ja siellä tekemänsä kyselyn perusteella puolet seuraajista kertoi, että tietoa on saatavilla liian vähän.
Faktatietojen lisäksi vaihdevuosista liikkuukin paljon virheellistä tietoa.
Voit katsoa koko keskustelun artikkelin ylälaidasta löytyvältä videolta.
Lue myös: Uniasiantuntija selittää, miksi juuri naiset saattavat kärsiä usein unettomista öistä
Vaihdevuosien eli menopaussin yleisimmät oireet
Menopaussi tarkoittaa sitä, kun naiselle tulee viimeiset kuukautiset ja munasarjatoiminta loppuu.
– Mutta se ei lopukaan ihan noin vain yhtenä päivänä, vaan se kestää useamman vuoden. Oireet alkavat jo useampi vuosi – jopa 5 vuotta – aikaisemmin kuin menopaussi tulee, Väisälä kertoo.
Väisälä kertoo, että oireet voivat myös jatkua menopaussin jälkeen. Keskimäärin oireiden kesto onkin jopa 7,5 vuotta ja 10–20 prosentilla yli 15 vuotta.
Useimmille tutuimmat menopaussin oireet ovat kuumat aallot sekä hikoilu.
– Suurin ongelma tulee siitä, jos niitä tulee yöllä. Jos herää joka toinen tunti siihen, että on niin hiki, että pitää heittää peitto pois ja joku ei ehkä saa unta enää uudestaan.
Uniongelmat vaikuttavat luonnollisesti koko elämään.
Muita oireita ovat mielialahäiriöt, erityisesti mielialan vaihtelu. Koska estrogeeni vaikuttaa myös tukirankaan, menopaussin oireita voivat olla erilaiset kolotukset ja nivel- ja lihaskivut.
Välillä voi olla hankalaa erottaa, mitkä oireet ovat syitä ja mitkä seurauksia.
– Jos on epäselvää, että mistä oireet tulevat, lähdemme liikkeelle hoitokokeilulla. Kolme kuukautta estrogeenihoitoa ja katsotaan, paraneeko vointi.
Lue myös: Omituiset oireet alkoivat heti nelikymppisten jälkeen – tällainen on vaiettu andropaussi
Vaihdevuosien tavallisimmat hoitomuodot
Väisälän mukaan elämää häiritsevät oireet ovat ainoa syy sille, että henkilölle aloitetaan vaihdevuosiin liittyvä hormonihoito. Esimerkiksi unioireet ovat tässä tapauksessa painava syy.
Hormonihoidoissa korvataan juuri estrogeenia.
– Nykyään suositaan aika paljon ihon kautta käytettynä. Se on tismalleen samaa estrogeenia, mitä munasarjat tuottavat vielä toimiessaan.
Vaihdevuosien alkuvaiheessa munasarjat vielä hieman tuottavatkin Väisälän mukaan estrogeenia. Hormonihoidossa estrogeenia lisätään vielä hieman luonnollisen tuotannon lisäksi.
– Lisäksi, jos ihmisellä on kohtu, pitää käyttää keltarauhashormonia, koska estrogeeni paksuntaa kohdun limakalvoa ja keltarauhashormoni ohentaa. Siinä pitää olla sopiva tasapaino, jottei kohtuun tule mitään limakalvon liikakasvua, joka muutamassa vuodessa voisi muuttua esimerkiksi syöväksi.
Syy, miksi osa naisista ei haluaisi missään nimessä aloittaa hormonihoitoja, johtuu Väisälän mukaan juuri tiedonpuutteesta.
– Ehkä sellaista kummallista ajatusta, että halutaan elää kauhean luonnonmukaisesti, Väisälä pohtii.
Kun todella ajatellaan naisen elämää, se ei ole ennenkään vaihdevuosia kauhean "luonnonmukaista". Lapsia hankitaan keskimäärin 0–3, mutta luonnonkansojen yhteydessä elävät naiset hankkivat 6–16 lasta, Väisänen muistuttaa.
– Silloin hormonaalinen taso on hyvin erilainen, Väisälä selittää.
Lue myös: Tutkijat löysivät yhteyden endometrioosin ja varhaisen menopaussin välillä
Hormonihoidon riskit
Jos vaihdevuodet aiheuttavat vain vähäisiä oireita, estrogeenihoitoja ei ylipäätään suositella.
– Mutta jos on kovat oireet, jotka häiritsevät elämää ja jos hoito aloitetaan siinä vaiheessa, kun menopaussioireet tulevat, hyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin haitat.
Väisälä kertoo, että aina ennen hoitojen aloittamista, lääkäri arvioi sen hyödyt ja haitat.
– Koskaan ei saa reseptiä, jos arvioidaan, että haitat ovat suuremmat.
Suurin riski, mistä puhutaan, on Väisälän mukaan hyvin pieni rintasyöpäriski, joka nousee, jos estrogeenihoitoa on käyttänyt yli 3–5 vuotta.
Väisälän mukaan hoitoihin liittyvät pelot perustuvat suurilta osin tutkimukseen, joka julkaistiin 20 vuotta sitten.
– Sen jälkeen on todistettu ihan toisin, mutta jotenkin se ei ole sitten päässyt ihmisten tietoisuuteen, Väisälä kertoo.
Lue myös: Koska kuukautisesi loppuivat? Vastaus voi kertoa aivoinfarktiin sairastumisen riskistä
Lue myös: Moni havahtuu lapsihaaveisiin, kun kalkkiviivat jo häämöttävät – lääkäri kertoo, millaiset mahdollisuudet nelikymppisellä on raskautua
Katso myös: Miten munasarjasyöpä oireilee? Gynekologi vastaa: "Sinänsä vähän petollinen tauti..."
1:08