Kolmekymppiset naiset tiedostavat enenevissä määrin biologisen kellonsa tikityksen. Moni kuitenkin havahtuu lapsihaaveisiin vasta hedelmällisen ikänsä kalkkiviivoilla.
Nainen on hedelmällisimmillään 18–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa selkeämmin laskea 35. ikävuoden jälkeen, ja 40-vuotiaalla naisella on jo kova kiire, jos hän haluaa saada biologisia lapsia.
Yhä useampi näyttää sisäistäneen tämän, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula lapsettomuusklinikka Felicitas Mehiläisestä. Eivät kuitenkaan kaikki.
Valitettavan moni nainen havahtuu lapsihaaveisiin vasta neljänkympin kieppeillä. Hedelmällisen ikänsä kalkkiviivoilla olevaa voi odottaa ikävä yllätys: munasoluvarastot ovat ehtyneet ja jäljelle jääneiden sukusolujen laatu on heikentynyt. Nainen ei yhä suuremmalla todennäköisyydellä tule raskaaksi.
Iän myötä myös raskauteen liittyvät riskit – kuten keskenmeno, raskausmyrkytys, kohonnut verenpaine ja raskausdiabetes – kasvavat. Äidin terveys vaikuttaa niin raskauden alkamiseen, raskauden sujumiseen kuin sikiökehitykseenkin, eikä nelikymppisen naisen raskaus välttämättä pääty hyvin, vaikka munasolu hedelmöittyisikin.
Tämän vuoksi hedelmöityshoitoja ei Suomessa käytännössä tehdä yli 45-vuotiaille naisille. Miehille ei samanlaista ikärajaa ole, vaikka tiedetäänkin, että siemennesteen hidas heikkeneminen alkaa 45. ikävuoden jälkeen. Julkisen sairaanhoidon ikärajat lapsettomuushoitojen alkaessa ovat naiselle 40 vuotta ja miehelle 60 vuotta.
LUE MYÖS: Mies, syöthän jo tätä superruokaa? Hyödyt hedelmällisyydelle todettiin jälleen kerran
Nelikymppisten lapsettomuutta hoidetaan koeputkihedelmöityksellä
Nelikymppisten naisten lapsettomuutta hoidetaan aina yksilöllisesti. Potilaan kanssa selvitetään juuri hänelle sopiva toimiva hoito – usein käytännössä räätälöity koeputkihoito, joka on tuloksellisin lapsettomuuden hoitomuoto. Kuitenkin iän myötä myös koeputkihoidon onnistumisen todennäköisyys pienenee.
Tuomi-Nikula kertoo, että alle 35-vuotiaille tehdyistä koeputkihoidoista onnistuu 30–40 prosenttia hoitokiertoa kohti. Tulos on aina tapauskohtainen. Nelikymppisen kohdalla koeputkihedelmöityshoito onnistuu arviolta 10–15 prosentin todennäköisyydellä per hoitokierto.
Spontaani luonnollisen kierron raskaustodennäköisyys on 20 prosenttia kuukautiskiertoa kohti. Sama luku 45-vuotiaalle on noin 1 prosentti.
Yli 45-vuotiaille ei enää tarjota lahjasukusoluhoitoja, sillä niillä aikaansaatuun raskauteen liittyy suurempia riskejä kuin omilla sukusoluilla aikaansaatuun. Lisäksi munasolulahjoittajista on krooninen pula.
Terveelliset elämäntavat ylläpitävät hedelmällisyyttä
Terveelliset elämäntavat, liikunta, normaalipainossa pysyminen, savuttomuus sekä sukuelininfektioiden hoito auttavat ylläpitämään hedelmällisyyttä. Ne eivät kuitenkaan poista iän vaikutusta. Menopaussi on suurimmalla osalla naisista ikävuosien 45–55 välillä. Tupakointi varhentaa menopaussia jopa useilla vuosilla.
Säännöllinen kuukautiskierto on hyvä merkki hedelmällisyydestä. Runsaat anemisoivat vuodot tai pitkä kierto voivat enteillä vaikeuksia tulla raskaaksi. Naisen kannattaa käydä säännöllisesti gynekologisissa tutkimuksissa ja ottaa käynneillä esille myös oma hedelmällisyysterveyden tila.
Rakenteelliset muutokset kohdussa tai esimerkiksi endometrioosi voivat aiheuttaa lapsettomuutta.
Myös runsas alkoholinkäyttö, ylipaino, alipaino ja rankka liikuntaharrastus heikentävät hedelmällisyyttä. Tässäkin mielessä kannattaa siis muistaa kohtuus kaikessa.
LUE MYÖS: Lapsettomuusmyytit lääkärin syynissä – mistä lapsettomuus oikeasti johtuu, milloin pitää mennä tutkimuksiin?
Moni nainen kulkee hedelmällisen ikänsä ohi
Usein naiset lykkäävät lapsien hankkimista, koska eivät löydä sopivaa isäehdokasta tai kumppani ei halua vielä perheenlisäystä. Myös uraan panostaminen voi johtaa siihen, että hedelmällisen iän ohi kulkee kuin silmät sumussa.
– Nykyään ihmiset ovat terveempiä ja aktiivisempia. Nelikymppinen nainen on terveempi kuin aiemmin, ja kuvitellaan, että se myös heijastuu munasarjoihin. Mutta evoluutio ei tule niin nopeasti ajassa mukana, Tuomi-Nikula sanoo.
Hän kertoo, että perheellistyminen on monimuodostunut ja lapsettomuusklinikan vastaanotolla näkyy yhä useammin naispareja ja itsellisiä naisia. Tästä on kiittäminen esimerkiksi hedelmöityshoitolakia. Nykyään samaa sukupuolta olevat parit ja itselliset naiset saavat lapsettomuushoitoja yksityisten lapsettomuusklinikoiden lisäksi julkisella puolella.
Mikäli tietää, että tulee lykkäämään lasten hankkimista, kannattaa harkita munasolujen pakastamista. Munasolujen pakastaminen kustantaa noin 3000–6000 euroa hoitokertaa kohden, mutta eivät lapsettomuushoidotkaan ilmaisia ole.
– Itsellisen naisen hoito on halvimmillaan pari tonnia. Jos tehdään koeputkihedelmöityshoito, nousee hinta noin 4000–5000 euroon, Tuomi-Nikula sanoo.
Pariskunnalle koeputkihoito on selvästi halvempaa, noin 3000–4000 euroa, sillä Kela korvaa heidän hoitojaan.
Lapsettomuushoidot ovat kalliita ja moni epäröi, haluaako ylipäätään perhettä. Tuomi-Nikula kuitenkin muistuttaa, että lapset tuovat valtavasti iloa elämään.