Kolmekymppiset naiset tiedostavat enenevissä määrin biologisen kellonsa tikityksen. Moni kuitenkin havahtuu lapsihaaveisiin vasta hedelmällisen ikänsä kalkkiviivoilla.
Nainen on hedelmällisimmillään 18–25-vuotiaana. Hedelmällisyys alkaa selkeämmin laskea 35. ikävuoden jälkeen, ja 40-vuotiaalla naisella on jo kova kiire, jos hän haluaa saada biologisia lapsia.
Yhä useampi näyttää sisäistäneen tämän, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula lapsettomuusklinikka Felicitas Mehiläisestä. Eivät kuitenkaan kaikki.
Valitettavan moni nainen havahtuu lapsihaaveisiin vasta neljänkympin kieppeillä. Hedelmällisen ikänsä kalkkiviivoilla olevaa voi odottaa ikävä yllätys: munasoluvarastot ovat ehtyneet ja jäljelle jääneiden sukusolujen laatu on heikentynyt. Nainen ei yhä suuremmalla todennäköisyydellä tule raskaaksi.
Iän myötä myös raskauteen liittyvät riskit – kuten keskenmeno, raskausmyrkytys, kohonnut verenpaine ja raskausdiabetes – kasvavat. Äidin terveys vaikuttaa niin raskauden alkamiseen, raskauden sujumiseen kuin sikiökehitykseenkin, eikä nelikymppisen naisen raskaus välttämättä pääty hyvin, vaikka munasolu hedelmöittyisikin.
Tämän vuoksi hedelmöityshoitoja ei Suomessa käytännössä tehdä yli 45-vuotiaille naisille. Miehille ei samanlaista ikärajaa ole, vaikka tiedetäänkin, että siemennesteen hidas heikkeneminen alkaa 45. ikävuoden jälkeen. Julkisen sairaanhoidon ikärajat lapsettomuushoitojen alkaessa ovat naiselle 40 vuotta ja miehelle 60 vuotta.
