Apteekkariliiton puheenjohtaja lähettää tomeran viestin päättäjille.
Vuoden vaihteessa voimaan tullut lääkelaki leikkaa apteekeilta lääketaksaa 36 miljoonalla eurolla. Asiantuntijoiden mukaan leikkaus tietää ongelmia apteekeille.
Lääketaksa on valtioneuvoston asetus, joka määrittää resepti- ja itsehoitolääkkeiden hinnat suomalaisapteekeissa.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean laskelmien mukaan lääketaksan leikkaamisesta aiheutuu merkittävä taloudellinen ongelma.
Fimean kehittämisasiantuntija Leena Reinikaisen mukaan kyse on vaikutusarviomuutoksista, jotka sisältävät lääketaksan leikkaamisen, apteekkiveroasteikon muutokset sekä rajatun itselääkevalikoiman vapauttamisen apteekkiveron piiristä.
Vaikutusarvioissa on käytetty Fimean apteekeilta keräämiä taloustietoja sekä tukkumyyntirekisterin tietoja vuosilta 2023 ja 2024.
– Niiden keskiarvotietojen perusteella on arvioitu, mitä apteekkien tulokselle näiden toimenpiteiden jälkeen mahtaisi käydä, toteaa Reinikainen.
Lue myös: Suomea ja Eurooppaa uhkaa turvallisuusriski, jota on aliarvioitu vuosia – tästä on kyse
"Osa apteekeista ei kestä"
Fimean mukaan 117 apteekin kohdalla lakkautusuhka on todellinen.
Reinikainen kertoo, että viime vuonna seitsemän sivuapteekkia sulki ovensa ja nyt alkuvuonna sulkuja tulee lisää. Sen sijaan pääapteekkeja ei ole suljettu, eikä niistä ole tullut Fimealle ilmoituksia.
– Näkisin, että kaikki apteekkisulkemiset eivät johdu nyt tehdyistä muutoksista, mutta osassa on jo kenties ennakoitu tulevien muutosten vaikutuksia.
Apteekkariliiton puheenjohtaja ja apteekkari Risto Holma lisää, että apteekeilta on leikattu useamman kerran koko 2000-luvulla ja samalla lääkkeiden hinnat ovat laskeneet 20 vuodessa noin 40 prosenttia.
– Yksinkertaisesti tätä uusinta 36 miljoonan euron leikkausta osa apteekeista ei kestä. Erityisesti huoli on näistä pienistä apteekeista. Apteekki saattaa olla se viimeinen terveydenhuollon linnake paikkakunnalla palvelemassa pitkäaikaissairaita, monilääkittyjä, iäkkäitä potilaita.
Samoilla linjoilla on Reinikainen.
Resepti- ja itsehoitolääkkeiden saavutettavuus heikkenee selkeästi, jos alueen tai kunnan ainoa apteekki joudutaan sulkemaan, hän toteaa.
– Lisäksi asiakkaiden asiointimatkat pitenevät, ja lääke- ja lääkitysturvallisuuden näkökulmasta, jos apteekki suljetaan tai farmaseuttisen henkilökunnan määrää joudutaan vähentämään, niin se heijastuu suoraan palvelulaatuun ja erityisesti lääkeneuvontaan.
Holma on myös huolissaan apteekkien taloudesta siinä tapauksessa, jos ja kun itsehoitolääkkeitä siirretään ruokakauppoihin.
– Itsehoitolääkkeiden merkitys korostuu apteekkitaloudessa. Reseptilääkkeistä tällä hetkellä monelle apteekille ei jää juuri mitään. Sen takia näen sen isona riskinä nyt jo heikentyneessä apteekkitaloustilanteessa, että vielä [itsehoitolääkkeitä] siirtyisi apteekkien ulkopuolelle.
Lue myös: STT: Oppositio yritti vielä saada apteekkilakia perustuslakivaliokuntaan
Apteekkien pelastus Britanniasta?
Yksi Iso-Britanniassa käytössä oleva idea voisi toimia Suomessakin, arvioi Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen.
– Ajatuksellisesti, voisiko apteekki tarjota tulevaisuudessa matalankynnyksen terveyspalveluita?
Puumalainen kertoo, että Britanniassa pari vuotta käytössä ollut käytäntö tarkoittaa siis sitä, että apteekit voivat hoitaa tiettyjä matalankynnyksen terveysvaivoja muun terveydenhuollon kanssa sovittujen protokollien ja hoitopolkujen mukaan.
Matalankynnyksen terveyspalvelut voisivat Puumalaisen mukaan olla esimerkiksi rokotuksia, kurkkukivun ja virtsatieinfektioiden hoitoa.
– Tärkeintä olisi miettiä terveydenhuollon tarpeita eli missä nähdään selkeästi pullonkauloja ja hoitoon pääsyn ongelmia, missä voitaisiin sitten hyödyntää apteekkeja huomattavasti nykyistä paremmin.
Apteekkariliiton puheenjohtaja Holmasta idea on varteenotettava, erityisesti, kun Suomessa on, ainakin vielä, maankattava apteekkiverkosto sekä apteekeissa on paljon osaamista.
Sen lisäksi matalien terveyspalveluiden tarjoaminen veisi kuormitusta perusterveydenhuollosta, Holma toteaa.
– Se ei tule kuitenkaan pelastamaan tätä kannattavuusongelmaa, joka tällä hetkellä on.
Holma toteaa päättäjille, että heidän tulee viimeistään nyt herätä tilanteeseen: apteekkien asemaa täytyisi vahvistaa eikä uusia leikkauksia tule sinne kohdistaa.