On todennäköistä, että nyt työttömäksi jäävä on työtön yhä kolmen kuukauden päästä. Alueelliset erot Suomen sisällä ovat suuria.
Pääkaupunkiseudulla virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen oli yli 60 prosenttia viime vuoden loppupuolella, selviää KEHA:n eli työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskuksen datasta. Tampereella tilanne on maan synkin.
Tilanne on kummallinen, sillä pääkaupunkiseutu on tyypillisesti koko maan elinkeinoelämän moottori, jossa pitäisi olla eniten työllistymismahdollisuuksia. Mikä selittää pk-seudun ongelmia, siitä lisää artikkelin loppupuolella.
Pietarsaaren seudulla vastaava luku oli vain 32 prosenttia ja Rovaniemelläkin päästään alle 40:een prosenttiin, samoin Meri-Lapissa. Luvut kertovat tilanteen marraskuussa.
Yli 60 prosenttia ylittyy myös Lahdessa, Keski-Uudellamaalla, Kerava-Sipoo-alueella ja Keski-Savossa.
Virtaamaluku kuvastaa sitä, kuinka todennäköisesti työttömänä aloittava on kolmen kuukauden jälkeen vielä työttömänä. Eli esimerkiksi pääkaupunkiseudulla se on hyvin todennäköistä.
– Kun katsotaan tammi-kesäkuun keskiarvolukemia pitkältä ajalta, 2006-2025, ovat pääkaupunkiseudun virtaamalukemat todellakin historiallisen korkeat. Poikkeavan tilanteesta tekee se, että nyt tilanne on pysynyt varsinkin Helsingissä haastavana jo pidempään, toteaa Keha-keskuksen yksikön päällikkö Santtu Sundvall.
– Muutosneuvottelut ovat Tampereellakin arkea todella monissa yrityksissä ja työntekijöitä on vähennetty merkittävästi. Tämä heikentää myös muualta työttömäksi jääneiden uudelleen työllistymismahdollisuuksia, toteaa palvelujohtaja Tommi Eskonen Tampereen kaupungilta.
Tampereella on myös paljon oppilaitoksia, joista valmistuneet haluaisivat jäädä seudulle, mutta nykyisessä työmarkkinatilanteessa heillä on vaikeuksia löytää työtä opintojen jälkeen.
– Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut merkittävästi koko valtakunnassa. Edelleen vientivetoiseen kasvuun nojaavana alueena taantumat ja maailman myllerrykset kohtelevat Tampereen seutua ankarasti.
Kokonaisuudessaan kyse on haastavasta yhtälöstä, jossa avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin työnhakijoita.
3:34Työttömyyttä nähnyt paperimies tylyttää hallitusta: "Ei järkeä".
Pieni koko tuo ketteryyttä
Esimerkiksi Savonlinnassa lukema on 44. Miksi Savonlinnassa tai vaikkapa Rovaniemellä tilanne ei ole niin synkkä kuin monella muulla alueella? Ja miksi Tampere on näin syvällä ahdingossa?
Savonlinnassa tavoite on tavata asiakkaita kasvokkain mahdollisimman paljon. Yli puolet tapaamisista toteutuu kasvokkain.
Tavoitteena myös on, että jokaisella olisi omavalmentaja, joka vastaisi asiakkuudesta kokonaisvaltaisesti koko asiakkuuden ajan.
– Tällä tavoin omavalmentaja pystyy tutustumaan paremmin kunkin työttömän henkilökohtaiseen tilanteeseen ja tarjoamaan toivottavasti yhä paremmin henkilökohtaista valmennusta työnhakuun liittyen. Pyrimme henkilöstön hyvinvoinnissa myös siihen, että yhdelläkään omavalmentajalla ei olisi yli 120 asiakasta, jolloin työtä on mahdollista tehdä tuloksekkaasti, toteaa työllisyyspalvelujohtaja Janne Weander.
Weanderin mukaan Savonlinnan seudun työllisyysalueella on etuna myös alueen pieni koko, joka mahdollistaa joustavuuden sekä paikallistuntemuksen valjastamisen, kuin myös ketteryyden toiminnan kehittämisessä.
– Uskon, että työllisyysalueiden ketteryys, paikallistuntemuksen valjastaminen sekä oikea asiakasmitoutus ja henkilöstön hyvinvointi korostuu myös jatkossa, joka osaltaan mahdollistaa työllisyysalueiden toiminnan kehittämisen yhdessä jäsenkuntien kanssa, jatkaa Weander.
Grafiikasta näkee, millainen tilanne yli kolmen kuukauden työttömyydessä on eri kaupungeissa.
Pohjoisessa palveluala työllistää
Rovaniemellä työllisyyskehitys on ollut myönteistä eikä samanlaista työttömyyden kasvua ole alueella ollut kuin etelässä.
– Matkailu ja siihen liittyvät palvelualat työllistävät hyvin ja työmarkkinoille on päässyt hyvin ihmisiä. Rovaniemen työttömyysaste oli marraskuussa vain 7,7 prosenttia kun se koko maassa keskimäärin oli 11,8 prosenttia, sanoo palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivu.
– Myös uusimmat työllisyysasteen tarkastelut (lähde: tilastokeskus) näyttävät siltä että Rovaniemen työllisyysaste kehittyy muuta maata positiivisemmin ja myös esimerkiksi muun kuin Suomen kansalaisuuden omaavien sekä nuorten työllisyysaste on meillä selvästi koko maata parempi, Mäensivu toteaa.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Juttuvinkit: joonas.lepisto(@)mtv.fi
"Tilanne ei näytä tasaantumisen merkkejä"
Helsingin työllisyysalueen korkein mitattu yksittäinen 3 kuukauden virtaama-arvo on yli 73 prosenttia ja se sijoittuu elokuulle 2022 ja selittyy osin pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönotolla ja siihen liittyvillä alkuhaasteilla kun palveluprosessi muuttui merkittävästi. Mutta kuusi seuraavaksi korkeinta arvoa sijoittuvat Helsingissä vuodelle 2025.
Elokuussa ja heinäkuussa 2025 virtaamaprosentti oli Helsingissä peräti liki 73.
– Poikkeavaa on se, että tilanne ei näytä tasaantumisen merkkejä, Sundvall tiivistää.
Virtaamaluku kuvastaa sitä, kuinka todennäköisesti työttömänä aloittava on kolmen kuukauden jälkeen vielä työttömänä eikä edes aktiivitoimenpiteiden piirissä.
Työllisyyspalveluiden lisäksi virtaamiin vaikuttavat myös työmarkkinoista johtuvat seikat ja työvoiman kysyntä. On kuitenkin huomion arvoista, että samaa ilmiötä ei yhtä suuressa mittakaavassa havaittu muualla Suomessa.
– Vaikka pääkaupunkiseutu ja Uusimaa nousevatkin tilastoissa esiin, esimerkiksi Vantaalla tilanne on saatu selvästi nopeammin normalisoitua, sanoo Sundvall.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Mikä on pääkaupunkiseudun keskeisin ongelma?
Keskeisin selittävä tekijä Helsingin ja Uudenmaan heikkoon tilanteeseen on muuta maata huonompi työpaikkatarjonnan kehitys. Kaikkiaan työpaikkoja ei tällä hetkellä Helsingissä synny samaa vauhtia kuin työikäisten määrä eri syistä kasvaa.
Muutos näkyy muun muassa kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmässä sekä asiantuntijatehtävissä.
– Heikko suhdanne ja toimialarakenteen muutokset näkyvät erityisen vahvasti Helsingissä. Samaan aikaan suuri työnhakijoiden määrä - ja Helsingissä on paljon korkeasti koulutettuja hakijoita - lisää kilpailua työpaikoista. Samalla hakuajat pitenevät ja rekrytoinnin aloittaminen voi ylipäätään olla varovaista, sanoo Annukka Sorjonen, Helsingin työllisyyspalvelujen toimitusjohtaja.
– Helsingissä työnhakijoista 39 prosenttia on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia ja vieraskielisyys ei näyttäydy kilpailuetuna työmarkkinoilla, Sorjonen lisää.
3:42"Yli 80 prosenttia työllistyy".
Monella alueella tilanne parempi
Parhaat virtaamalukemat vuoden 2025 osalta ovat olleet Pohjoisessa Keski-Suomessa, Ylä-Savossa, Etelä-Satakunnassa ja Läntisellä Pirkanmaalla.
– Näissä puhutaan tammi-lokakuu-akselilla 38:n ja 39:n prosentin väliin jäävistä lukemista, joka on kaukana siitä, missä toinen ääripää liikkuu. Alueet ovat kuitenkin pieniä verrattuna pääkaupunkiseutuun.
Käytännössä siis kyseisillä alueilla työttömyys datan perusteella ei venähdä läheskään niin pitkäksi kuin pääkaupunkiseudulla.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
