Katso video: STTK tarjoaa useita ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen – katso ekonomisti Tom-Henrik Sirviön haastattelu.
Pitkäaikaistyöttömien nuorten määrä on noussut 3400 henkilöllä eli 173 prosenttia viidessä vuodessa. Alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut 8000 henkilöllä, 151 prosenttia.
Vielä karumpi kuva aukeaa, jos verrataan vajaan 20 vuoden päähän.
Yli vuosi työttömänä:
Helmikuu 2007 | Helmikuu 2020 | Helmikuu 2025 | |
Alle 25-v. | 400 | 1940 | 5300 |
Alle 30-v. | 1880 |
5280 |
13240 |
– Naisilla kasvu on ollut erityisen voimakasta: pitkäaikaistyöttömien nuorten naisten määrä on kasvanut 219 prosenttia, kun taas nuorten miesten vastaava lisäys on ollut 151 prosenttia, toteaa ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen tutkija Riitta Kinnunen.
Yli 2 vuotta työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 800 henkilöllä, 227 prosenttia, ja helmikuun 2007 lukemasta yli 1000 henkilöllä eli 16-kertaisesti.
Yli 2 vuotta työttömänä:
Helmikuu 2007 | Helmikuu 2020 | Helmikuu 2025 | |
Alle 25-v. | 70 | 330 | 1090 |
Alle 30-v. | 410 | 1220 | 3650 |
Nuorten työttömyysaste on noussut viimeisen viiden vuoden aikana erityisesti Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ollut voimakkainta Varsinais-Suomessa (349 prosenttia), Etelä-Pohjanmaalla (309 prosenttia), Uudellamaalla (246 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaalla (213 prosenttia) ja Pirkanmaalla (154 prosenttia).
2:34
Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kaikilla koulutusasteilla.
– Korkeasti koulutettujen alle 25-vuotiaiden virta pitkäaikaistyöttömyyteen on kasvanut 106 prosenttia, suomalaisilla 92 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisilla 218 prosenttia, sanoo Kinnunen.
Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen kohdalla kasvu on ollut 57 prosenttia.
Huomionarvoista on se, että puolet nuorista pitkäaikaistyöttömistä ei kuulu ylipäätänsä mihinkään ammattiryhmään.
Pitkäaikaistyöttömistä alle 30-vuotiaista:
• 57 prosenttia on suorittanut toisen asteen tutkinnon
• 29 prosenttia on vain perusasteen varassa
• 10 prosentilla on korkea-asteen koulutus
• 4 prosentin koulutustaso on tuntematon
Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut erityisesti näissä ammateissa:
• Rakennustyöntekijät
• Myyjät ja kauppiaat
• Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät
• Kuljetustyöntekijät
• Palvelutyöntekijät
• Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat
• Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijat
• Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät
Avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut yllä luetelluissa ammateissa keskimäärin 37 prosenttia.
– Esimerkiksi terveydenhuollon erityisasiantuntijoiden avoimet työpaikat ovat lisääntyneet, mutta samaan aikaan nuorten työttömyys tässä ammattiryhmässä on kasvanut huomattavasti. Tämä viittaa kohtaanto-ongelmaan, sanoo Riitta Kinnunen.
Lisäksi pitkäaikaistyöttömien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten määrä on kasvanut 222 prosenttia, mutta heidän osuutensa pitkäaikaistyöttömistä nuorista on pysynyt neljässä prosentissa.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Paitsi että pitkäaikaistyöttömyys vähentää verotuloja ja lisää sosiaaliturvamenoja, työttömyyden pitkittyminen myös nakertaa monin tavoin nuorten tulevaisuutta.
– Pitkittynyt työttömyys heikentää nuorten osaamista ja työkykyä, mikä vaikeuttaa myöhempää työllistymistä. Se laskee nuorten hyvinvointia ja lisää riskiä taloudelliseen ahdinkoon, summaa Kinnunen.
Kinnunen näkee lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden taustalla useita syitä:
• Taloudellinen epävarmuus on heikentänyt työmarkkinoita.
• Kohtaanto-ongelmat: nuorten koulutus ja osaaminen eivät aina vastaa työelämän tarpeita.
• Työmahdollisuudet eivät ole jakautuneet tasaisesti, jolloin nuorten pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt erityisesti tietyillä alueilla.
• Nuorilla esiintyvät mielenterveysongelmat ja sosiaaliset haasteet, mikä vaikeuttaa työelämään siirtymistä.