Tutkimus: Jos haluat suojella sydäntäsi, juo enintään tämän verran alkoholia viikossa

30 sekunnin tietoisku: Mitä on sydämen vajaatoiminta? 0:32
KATSO VIDEO: Mitä on sydämen vajaatoiminta ja miten se oireilee?

Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että alkoholinkäytön riskirajat ovat joissain maissa liian korkeat. Myös meillä Suomessa vähäriskiseksi luokiteltu juominen voi olla vaaraksi, etenkin jos ihminen kärsii sydämen vajaatoiminnan esiasteesta.

Euroopan kardiologisen seuran tapaamisessa esitellyn tutkimuksen mukaan yli 70 grammaa alkoholia viikossa on yhteydessä kohonneisiin sydänriskeihin sydämen vajaatoiminnan esiastetta potevilla. Määrää pidetään joissain maissa turvallisena.

Esimerkiksi Suomessa keskimäärin yhtä alkoholiannosta päivässä pidetään vähäisen riskin kulutuksena terveille työikäisille. Yksi alkoholiannos tarkoittaa noin 12 grammaa sataprosenttista alkoholia. Viikkotasolla alkoholia saisi siis suositusten mukaan nauttia 84 grammaa ilman todennäköisiä terveyshaittoja. Riskitasot eivät sovellu erilaisista sairauksista kärsivien riskialttiuden arvioimiseen.

Nyt tutkijat esittävät, että sydäntään suojellakseen alkoholinkäyttö tulisi rajata viikkotasolla alle pullolliseen viiniä tai alle kolmeen puolen litran keskikaljaan – etenkin, jos sydän on jo ehtinyt vaurioitua.

– Jos et juo, älä aloita, mikäli haluat minimoida alkoholin käytön sydänhaitat, tutkija Bethany Wong irlantilaisesta St. Vincentin yliopistollisesta sairaalasta sanoo tiedotteessa.

Alkoholi vahingoitti ennestään vaurioitunutta sydäntä

Havainto perustuu 744:n yli 40-vuotiaan eurooppalaisen viisivuotiseen seurantaan. 

Osallistujilla oli ennestään kohonnut riski sairastua sydämen vajaatoimintaan tai jo siitä kertovia muutoksia ilman oireita. Heille tehtiin tutkimuksen alussa ja seurannan aikana sydämen rakenteesta ja toiminnasta kertova kaikukuvaus.

Osallistujat jaettiin viikoittaisen alkoholinkäytön perusteella neljään eri ryhmään: absolutisteihin, vähän eli korkeintaan viinipullollisen tai kolme isoa olutta juoviin, kohtuullisesti eli korkeintaan kaksi viinipulloa tai seitsemän isoa olutta juoviin sekä paljon eli tätä enemmän alkoholia siemaileviin.

Sydämen vajaatoiminnan esiastetta potevilla osallistujilla kohtuullinen tai runsas alkoholinkäyttö oli yhteydessä yli nelinkertaiseen sydänterveyden huononemisen riskiin verrattuna absolutisteihin. Elämäntapojensa vuoksi vaaravyöhykkeellä olevien kohdalla vastaavaa yhteyttä ei havaittu.

Aineiston mukaan vähäisestäkään alkoholin juomisesta ei kuitenkaan ole mitään hyötyä terveydelle.

Krapula johtuu elimistön palautumisesta viinan juonnista. Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä tekijät vaikuttavat vieroitusoireiden kestoon.

Lääkäri kertoo, mitkä tekijät krapulan kestoon vaikuttavat 1:03
KATSO VIDEO: Miksi krapulat pahenevat iän myötä? Lääkäri kertoo, mitkä tekijät krapulan kestoon vaikuttavat.

Alkoholia ei voi suositella sydänterveyden nimissä

Alkoholin terveysriskien arviointi on vaikeaa suurten yksilöllisten erojen vuoksi.

Maltillinen alkoholinkäyttö, kuten silloin tällöin nautittu saunaolut tai viinilasillinen juhlissa, ei yleisesti ottaen ole uhka sydänterveydelle. Alkoholin pitkäaikainen säännöllinen käyttö voi sen sijaan vaurioittaa sydänlihasta aiheuttaen sydänlihasta laajentavaa kardiomyopatiaa ja sydämen vajaatoimintaa.

Joissain tutkimuksissa on saatu viitteitä alkoholin myönteisistä vaikutuksista verta sydämestä poispäin kuljettavien valtimoiden terveyteen. Suojaavat vaikutukset ovat kuitenkin niin vähäisiä, ettei juomista voi sydänterveyden nimissä suositella. 

Irlantilaistutkijat esittävät, että sydämen vajaatoiminnan esiasteesta kärsivien alkoholinkäytön riskirajoja tulisi laskea alle kuuteen viikkoannokseen naisilla ja alle yhdeksään annokseen miehillä. Suomessa tämä luokitellaan vähäriskiseksi alkoholinkäytöksi, mutta kuten mainittu, riskitasot eivät sovellu erilaisista sairauksista kärsivien riskialttiuden arvioimiseen.

Esimerkiksi liiallisen alkoholin käytön seurauksena syntyneen sydämen vajaatoiminnan vuoksi alkoholista voi olla välttämätöntä pidättäytyä täysin. Sydämen vajaatoimintaa sairastaa 1–2 prosenttia koko väestöstä. Sairauden esiintyvyys nousee jyrkästi iän myötä.

Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä samat riskitekijät vaikuttavat useiden eri "perussairauksien" taustalla.

Perussairauksien riskiä lisäävät tekijät 2:10
KATSO VIDEO: Perussairauksien riskiä lisäävät tekijät.

Lue myös:

    Uusimmat