Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia ja epämääräisiä – huonompi ennuste kuin joissain syövissä | MTV Uutiset
Sydämen vajaatoiminnan oireet ovat moninaisia ja epämääräisiä – huonompi ennuste kuin joissain syövissä
0:3230 sekunnin tietoisku: Mitä on sydämen vajaatoiminta?
Julkaistu 26.02.2022 07:04
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Sydämen vajaatoiminnassa sydän ei pumppaa verta kunnolla elimistöön. Vajaatoiminta on vakava, yleensä parantumaton sairaus. – Jos sydäninfarkti on aiheuttanut arven sydämeen, se on palautumaton tilanne. Vain aivan harvinaisissa tapauksissa vajaatoiminta voi olla ohimenevää, kertoo kardiologi ja ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.
Vajaatoimiva sydän ei suoriudu tehtävästä, jota varten se on luotu; se ei pumppaa verta kunnolla elimistöön.
Sydämen vajaatoiminta ei kuitenkaan esiinny yksinään. Se on jonkin muun sairauden lopputulema.
– Sairaus vaurioittaa sydäntä ja seuraa vajaatoiminta. Vajaatoimintaa voisikin luonnehtia oireyhtymäksi, kuvaa kardiologi ja ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Suomen Sydänliitosta.
Tavallisin syy vajaatoiminnalle on suomalaisten yleisin sydänsairaus eli sepelvaltimotauti. Vajaatoimintaa aiheuttavat myös läppäviat sekä suomalaisilla hyvin yleinen kohonnut verenpaine, joka salakavalan oireettomasti ehtii monilla jäytää verisuonielimistöä hoitamattomana vuosien ajan.
– Näiden lisäksi on itsenäisiä sydänlihassairauksia, eli kardiomyopatioita. Niiden taustalla voi olla geneettisiä sairauksia, tai itse aiheutettuja syitä, kuten liiallinen alkoholin käyttö. On erittäin paljon erilaisia taustasyitä, joista voi johtua, että sydämestä tulee vajaatoimintainen, Hekkala sanoo.
Vajaatoiminnat voidaan jakaa karkeasti kahteen tyyppiin. Systolisessa vajaatoiminnassa sydän ei pumppaa kunnolla, ja tämän seurauksena se on usein laajentunut.
– Systolinen vajaatoiminta syntyy esimerkiksi silloin, kun ihmisellä on ollut sydäninfarkti, josta sydämeen tulee arpi. Lihas korvautuu arvella, ja samalla pumppauskyky heikkenee, Hekkala kuvailee.
Kardiologi ja ylilääkäri Anna-Mari Hekkala Suomen Sydänliitosta
Toinen vajaatoiminnan muoto on diastolinen vajaatoiminta. Siinä sydän kyllä pumppaa verta hyvin, mutta itse sydänlihas on jäykistynyt.
– Kun sydämen pitäisi rentoutua ja ottaa uutta verta vastaan, toiminta on jäykkää. Diastolisen vajaatoiminnan taustalla on tavallisemmin kohonnut verenpaine, ylipaino, diabetes tai ikääntyminen.
Vajaatoiminnan oireet moninaisia ja epämääräisiäkin
Vajaatoiminnan tavallisin oire on uupuminen rasituksessa.
– Ihminen väsyy, ei jaksakaan kävellä portaita, kuten aiemmin. Alkaa hengästyttää, pakahduttaa tai uuvuttaa. Voi olla rintakipuakin, tai rytmihäiriötä, Hekkala kuvaa.
– Jos vajaatoiminta ehtii kehittyä hyvin pitkälle, ihminen ei yöllä pysty makaamaan ihan makuuasennossa. Hän joutuu välillä nousemaan ylös, jopa nukkumaan puoli-istuvassa asennossa, tai hänelle tulee turvotuksia jalkoihin.
Sydämen vajaatoiminnan aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja epämääräisiäkin. Yhtä, tarkasti vain vajaatoiminnasta kertovaa oiretta ei ole. Esimerkiksi turvotukset ovat pitkälle edenneen vaajatoiminnan merkki, mutta toisaalta jalkojen turvotus voi kertoa jostakin aivan muusta.
– On paljon muita asioita, jotka voivat aiheuttaa samoja oireita kuin vajaatoiminta: jos on paljon ylipainoa, sekin voi hengästyttää portaissa. Jalkojen turvotuksen tavallisin syy on suonikohjutauti eli laskimoiden vajaatoiminta, ei sydämen vajaatoiminta. Oireet ovat moninainen kokonaisuus, Hekkala sanoo.
Sydämen vajaatoiminnan aiheuttamat oireet ovat moninaisia ja epämääräisiäkin. Kuvituskuva.Shutterstock
Moni pelkääkin vastaanotolla niin sanotusti pahinta: potilas voi olla huolissaan sydämen mahdollisesta vajaatoiminnasta, vaikka hengenahdistuksen taustalla onkin heikko kunto tai vaivihkaa kertynyt paino. Toisaalta vajaatoiminnan mahdollinen olemassaolo olisi helppo selvittää.
– Esimerkiksi aivan yksinkertaisella verikokeella, proBNP-mittauksella, voidaan erottaa, onko potilaalla vajaatoimintaa. Jos arvo on normaali, voi melko varmasti sanoa, ettei oire johdu vajaatoiminnasta. Tämän verikokeen voisi ottaa ihan terveyskeskuksessa, Hekkala sanoo.
Sydämen vajaatoiminnasta hoitosuositus vasta vuonna 2017
Toisaalta vajaatoiminnan tunnistamisessa ja hoidossa olisi Suomessa parannettavaa. Esimerkiksi sepelvaltimotaudista saatiin Käypä hoito -suositus jo vuosikymmeniä sitten, mutta sydämen vajaatoiminnasta vasta vuonna 2017.
– Sinällään näkisin, että myös sydämen vajaatoiminnan diagnostiikka on parantunut valtavasti vuosien saatossa. Voi toki olla, että esimerkiksi tätä paljastavaa verikoetta käytetään apuvälineenä liian vähän. Jos vastaanotolle tulee esimerkiksi ylipainoinen henkilö, jolla on hengenahdistusoire, tällä verikokeella voisi erittäin helposti saada selville, onko kyseessä vajaatoiminta, Hekkala kuvaa.
Katso myös: Vauvalle tehtiin sydänleikkaus jo kohdussa: "Jonain päivänä hän tulee kysymään arvesta rinnassaan..." Juttu jatkuu videon alla.
2:18
Lopullinen diagnoosi tehdään sydämen ultraäänitutkimuksen avulla. Hekkala myöntää, että sen saatavuudessa on paikoin ongelmia.
– Ultraäänitutkimus on kardiologin tekemän tutkimus, ja monin paikoin ei ole riittävästi kardiologeja. On siis aivan totta, että Suomessa on alueita, joilla potilaat eivät yhtä nopeasti ja näppärästi pääse sydämen ultraäänitutkimukseen, hän sanoo.
Kun vajaatoiminta on ultraäänitutkimuksella todettu, pitää lähteä selvittämään vajaatoiminnan taustasyytä.
– Hoidossakin pitää puuttua taustasyyhyn, jotta vajaatoiminnan eteneminen saataisiin pysähtymään, Hekkala huomauttaa.
Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan osittain hoitamalla taustasyytä: esimerkiksi sepelvaltimotaudissa voidaan tehdä pallolaajennus tai ohitusleikkaus, jolloin verenkierto paranee. Samalla vajaatoiminnan oireet voivat lievittyä. Lääkehoidon lisäksi tärkeää olisi sitoutua elintapojen rukkaamiseen.
– Elintapahoito on todella tärkeää. Painonhallinta kohdilleen, tupakointi pois ja liikuntaa. Vaikka voi kuulostaa nurinkuriselta, että on sydämen vajaatoiminta ja pitäisi liikkua, se on juuri näin. Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia. Kun muu lihaskunto on mahdollisimman hyvässä kunnossa, sekin vaikuttaa kuntoon ja oireisiin.
Katso myös: Sydänsairaus voidaan sekoittaa astmaan tai närästykseen – varo hiipivää oiretta. Juttu jatkuu videon alla.
17:00
Äärimmäisin hoitomuoto on elinsiirto
Eräissä tapauksissa sydämen toimintaa voidaan auttaa vajaatoimintatahdistimen avulla. Se on kehoon asennettava laite, joka huolehtii pumppaamisesta sairaan sydämen sijaan.
Suomessa asennetaan vuosittain reilu 500 vajaatoimintatahdistinta. Kun tahdistinhoito, lääkkeet ja elintapahoito eivät enää riitä, ennen sydänsiirtoa voidaan ensin päätyä apupumppuhoitoon.
– Apupumpun kanssa voi elää vuosiakin. Suomessakin on kymmeniä ihmisiä, joilla jo on apupumppu, Hekkala sanoo.
Työikäisen ihmisen vajaatoiminnan äärimmäisin hoitomuoto on elinsiirto. Siinä potilaalle siirretään uusi sydän.
– Sydänsiirtoja tehdään suomessa 20–30 vuodessa, eli se on pienen joukon hoitoa. Apupumppuja asennetaan yhä enenevästi. Tulevaisuudessa se voisi olla hoitona myös ikääntyneille, jotka eivät enää ole elinsiirtojen piirissä. Nämä ajatukset ovat kuitenkin vielä tulevaisuutta, koska hoito on kohtalaisen kallista.
Diagnoosi huonompi kuin joissain syövissä: "Se on palautumaton tilanne"
Lääkkeet ja diagnostiikka kehittyvät nopeasti; vuonna 2017 julkaistut sydämen vajaatoiminnan hoitosuositukset ovat jo ehtineet osin vanhentua. Hekkalan mukaan Duodecim onkin piakkoin tekemässä päivityksiä suosituksiin.
Silti sydämen vajaatoiminnan ennusteen on sanottu olevan jopa huonompi kuin joissain syövissä. Hekkala pitää tätä valitettavana tosiasiana.
– Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus, varsinkin systolinen vajaatoiminta, jossa pumppausvoima on heikentynyt. Toki ihminen voi vuosikausia elää hyvää elämää oikealla hoidolla, mutta yleensä perussairaus ja vajaatoiminta ovat kroonisia, eteneviä sairauksia, hän sanoo.
– Monet syövät voi parantaa pois: kasvaimen voi leikata ja sytostaateilla saada syöpäsolut pois. Sydämen vajaatoiminnassa on eri tilanne. Jos sydäninfarkti on aiheuttanut arven sydämeen, se on palautumaton tilanne. Vain aivan harvinaisissa tapauksissa vajaatoiminta voi olla ohimenevää.
Jos vajaatoiminnan syynä on pitkään jatkunut, nopea rytmihäiriö tai harvinainen raskauteen liittyvä sydänlihassairaus, tila voi parantua normaaliksi hoidon myötä. Useimmiten sekä vajaatoiminta että sen taustasairaus, kuten sepelvaltimotauti, kuitenkin ovat parantumattomia.
– Toki nykyaikaisella hoidolla saadaan oireita lievittymään ja tilanne paremmaksi, mutta se olemassa oleva sairaus ei häviä.
Jotakin vajaatoiminnan vakavuudesta kertonee se, että ajatellessaan esimerkiksi saattohoitoa moni ajattelee syöpäsairaita. Oikeasti pitäisi ajatella myös pitkälle edennyttä vajaatoimintaa sairastavia.
– Itse asiassa erittäin suuri osa potilaista, jotka tarvitsisivat hyvää palliatiivista hoitoa, ovat keuhkosairauksia ja nimenomaan sydämen vajaatoimintaa sairastavia, Hekkala sanoo.
Palliatiivinen hoito tarkoittaa tilannetta, jossa parantumatonta, etenevää sairautta sairastavaa potilasta hoidetaan. Palliatiivisen hoidon tavoite on vähentää kärsimystä, kuten kipua, ja toisaalta vaalia elämänlaatua. Sen suhteen Suomessa olisi paljon parannettavaa.
– Vajaatoimintapotilaillekin olisi saatava hyvä, oireita lievittävä hoito elämän loppuvaiheeseen. Jollain alueilla se on saatu hyvällekin tasolle, mutta suurimmassa osassa Suomea toimivat hoitoketjut puuttuvat siltä osin.
