Tutkimuksen mukaan sydäntautia voi edeltää 12 vuoden ajan vähentynyt aktiivisuus.
Sydän- ja verisuonitautien syntyä saattaa edeltää vuosikausien liikkumattomuus.
Tutkimuksessa paljastui, että sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneiden aktiivisuustaso on ollut laskussa 12 vuotta ennen sairastumista, kertoo MedicalXpress.
Lue myös: Nämä oireet voivat kertoa piilevästä sydänsairaudesta
JAMA Cardiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin tietoja yli 3 000 osanottajasta.
Tietoa oli kerätty vuosina 1985–1986 alkaneessa tutkimuksessa, ja osanottajille oli tehty jopa kymmenen fyysisen aktiivisuustason arviointia vuosina 2020–2022. Osanottajia seurattiin neljässä Yhdysvaltain kaupungissa keskimäärin 34 vuoden ajan.
Keskikovaa ja kovaa rasitusta mitattiin "liikuntayksiköillä": 300 yksikköä merkitsi 150 minuutin aktiivisuutta viikossa. Osanottajat kertoivat itse aktiivisuudestaan kyselyiden avulla.
Sydän- ja verisuonisairauksiin lukeutuivat sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja sydämen vajaatoiminta. Sairauksien olemassaolo varmistettiin.
Mainitut sairaudet ovat yleisiä Suomessakin: Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja sitä sairastaa noin 200 000 ihmistä.
Sydämen vajaatoimintaa puolestaan sairastaa vain yksi prosentti alle 55-vuotiaista suomalaisista, mutta yli 70-vuotiaista jo joka kymmenennes.
Aivohalvaukseen sairastuu joka vuosi noin 24 000 suomalaista.
Lähteet: Potilaan lääkärilehti, Sydänliitto, Terveyskirjasto
Lue myös: Istutko paljon? Jo tämä määrä liikettä voi auttaa pelastamaan terveytesi
Aktiivisuustaso alkoi laskea 12 vuotta ennen diagnoosia
Osanottajien fyysinen aktiivisuus väheni nuoresta aikuisuudesta keski-ikään. Myöhempinä vuosina se tasaantui.
Pysyvintä aktiivisuustason lasku oli tummaihoisilla miehillä, ja tummaihoiset naiset raportoivat liikkuvansa kaikista vähiten kohtuullisella tai rasittavalla tasolla.
Vaaleaihoisten miesten aktiivisuustaso laski aluksi, mutta tasaantui sitten ja nousi jälleen myöhemmällä iällä. Vaaleaihoiset naiset liikkuivat vähemmän, mutta keski-iästä lähtien heidän liikuntamääränsä lisääntyivät huomattavasti.
236 sydän- ja verisuonitautitapauksen analyysi paljasti, että osanottajien aktiivisuustaso alkoi laskea 12 vuotta ennen diagnoosia. Lasku kiihtyi kaksi vuotta ennen sairastumista.
Jyrkintä lasku oli sydämen vajaatoimintaan sairastuneilla.
Fyysinen aktiivisuus on tärkeä tekijä sydäntautien ehkäisyssä. Toisen tutkimuksen mukaan sydänsairausriski laski 45 prosenttia naisilla, jotka harjoittivat vain 3,4 minuuttia intensiivistä liikettä päivässä.
Kävelemällä 7 000 askelta päivässä saattoi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä 25 prosenttia.
Lue myös:
Tunnistatko sepelvaltimotaudin oireet? Älä jää kotiin odottelemaan aamua, sillä hoidolla on kiire – "Sitten on jo myöhäistä"
Professorilta sydänterveyteen liittyvä varoitus: "Yksi suurimmista harhaluuloista"
Yksinkertainen muutos rutiineihin parantaisi sydänterveyttä – voi tutkijoiden mukaan jopa pidentää elämää
Katso myös: Sydänsairaudet tappavat suomalaisia, milloin pumpun toiminnasta pitää huolestua?
7:57
Lähteet: JAMA Cardiology, MedicalXpress, Potilaan lääkärilehti, Sydänliitto, Terveyskirjasto