Sydänterveyden ylläpito ei vaadi tunnin rehkimistä lenkillä tai salilla. Jo kolme minuuttia arkista aherrusta voi riittää.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yksi yleisemmistä kuolinsyistä Suomessa. Elämäntavoilla voi merkittävästi vaikuttaa omaan sairastumisriskiinsä. Circulation-julkaisussa vuonna 2025 esitellyn tutkimuksen mukaan varsin vähäisellä liikuntamäärällä on jo vaikutusta.
Tutkijat havaitsivat, että lyhyet kohtalaisen tai raskaan aktiivisuuden pyrähdykset voivat jopa puolittaa merkittävän sydän- ja verisuonitapahtuman, kuten sydänkohtauksen, aivoinfarktin tai aivoverenvuodon, riskiä, kertoo AOL.
Jopa niinkin vähän kuin kolme minuuttia päivässä voi riittää, eikä sitäkään tarvitse juosta kieli vyön alla.
Jo esimerkiksi ripeä kävely töistä kotiin tai harrastuksiin, kotitöiden tekeminen tai vaikkapa rikkaruohojen kitkeminen voivat laskea riskiä sydänsairauksiin.
Näin kevyt, keskiraskas ja raskas liikunta määritellään
Tutkimukseen osallistui yli 24 000 40–79-vuotiasta vähän liikkuvaa ihmistä, joilla ei ollut sydän- ja verisuonitautidiagnoosia.
Seitsemän päivää kestävän datan keruujakson aikana osallistujat pitivät ranneketta, joka mittasi kehon liikettä sekä maltillisessa, keskiraskaassa että raskaassa liikkeessä.
Maltilliseksi liikunnaksi tutkimuksessa määriteltiin muun muassa kävelyt koiran kanssa, matka työpisteeltä kopiokoneelle ja astioiden tiskaus.
Keskiraskaaksi liikunnaksi määriteltiin esimerkiksi ripeä kävely, tavaroiden kantelu ja ruohon leikkuu työnnettävällä ruohonleikkurilla.
Raskaaksi liikunnaksi puolestaan luokiteltiin lyhyet hölkkäykset, ripeä porraskävely ja esimerkiksi rikkaruohojen kitkeminen puutarhasta.
Miten lihava keho tulisi huomioida liikunnanohjauksessa? Juttu jatkuu videon alla.
5:53Veera Papinoja pitää turvallisen tilan reformer pilates -tunteja, joissa ei treenata veren maku suussa tai puhuta kesäkunnosta.
Vain reilu 20 minuuttia päivässä pudotti riskiä jo puoleen
Kahdeksan vuotta datan keruun jälkeen tehdyssä seurantatutkimuksessa havaittiin eri rasitustason lyhyiden liikuntahetkien vaikutukset sydän- ja verisuonitautiriskiin.
4,6 minuuttia raskasta liikuntaa päivässä merkitsi 25–38 prosenttia pienempää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä. Noin 24 minuuttia kohtalaisen raskasta liikuntaa merkitsi 40–50 prosenttia pienempää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä.
Sydänsairauksiin liittyvien kuolemien ja merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisyn osalta tutkijat havaitsivat, että yksi minuutti rasittavaa liikuntaa vastasi 2,8–3,4 minuuttia kohtalaisen rasitustason liikuntaa ja 35–48 minuuttia kevyen rasitustason liikuntaa.
Niinpä tutkimuksen mukaan noin 3 minuuttia kohtalaisen rasitustason liikuntaa, kuten kotitöitä, päivittäin voisi vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, mutta myös kuolleisuutta näihin sairauksiin.
Johtavan tutkijan ja väestöterveyden professorin Emmanuel Stamatakisin viesti ihmisille on yksinkertainen: kaikki liike on hyväksi, eikä mene hukkaan, kertoo AOL.
Arjessa kannattaa hyödyntää jokainen lyhytkin sykettä nostattava mahdollisuus: kiipeä portaat sen sijaan, että käytät hissiä tai lastaa auto kauempana kotiovesta.
Pienillä arjen teoilla voi parantaa sydämen toimintaa ja verisuonten terveyttä.
Stamatakisin mukaan hyvä nyrkkisääntö kevyen, kohtalaisen ja raskaan satunnaisen fyysisen aktiivisuuden määrittämiseen on, pystytkö puhumaan tai laulamaan -sääntö.
Jos liikkeen aikana pystyy puhumaan tai laulamaan samalla, on kyseessä kevyen rasituksen liikunta.
Jos liikkumisen aikana pystyy edelleen puhumaan, mutta ei laulamaan, on kyseessä kohtalaisen rasituksen liikunta.
Voimakkaan rasituksen liikunnassa puhuminen tai laulaminen ei onnistu.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
