Monet brändit ovat ryhtyneet kierrättämään jo kertaalleen myytyä tavaraa kuluttajille: esimerkiksi Fiskarsin Vintage-palvelu ostaa ja myy käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita, Marimekko tekee yhteistyötä Vestis-kaupan kanssa kerätäkseen käytettyjä tuotteitaan kiertoon, ja muutamat kotimaiset vaatevalmistajat ovat käytettyjä tuotteita myyvän Emmy-verkkokaupan yhteistyökumppaneita.
Markkinoinnin erikoistutkija Samuel Piha Turun kauppakorkeakoulusta pitää yritysten pyrkimystä napata siivu kirpputorimarkkinoista rationaalisena toimintana.
– Yrityksissä luetaan hyvin tarkalla silmällä kuluttajien arvotutkimuksia, ja z-sukupolvella on valtava arvostus ekologisuutta, ympäristöarvoja ja kestävyyttä kohtaan. Nyt nämä nuoret ovat vielä pieni kuluttajaryhmä, mutta 20 vuoden päästä jo iso.
Myös asiantuntija Sari Laine Sitran Kestävä arki -tiimistä pitää uusien liiketoimintamallien haistelua järkevänä. Hän huomauttaa, että ilmastonmuutoksesta heränneen keskustelun myötä trendi kulkee kohti kestävää kuluttamista.
Väliaikainen omistaminen välttää vastuukysymykset
Kierto- ja jakamistalous ovat trendikkäitä sanoja, joita liitetään välillä esimerkiksi ihan tavalliseen kierrättämiseenkin. Laineen mukaan kuluttajien käyttäytymistä tutkittaessa on havaittu, että varsinaiset edelläkävijät eivät innostu jakamisesta vaan pitävät niin kutsuttua väliaikaista omistamista järkevämpänä vaihtoehtona.
– Lainaamiseen liittyy aina vastuu, eli kenen syy on, jos lainattu tavara menee rikki. Edelläkävijäkuluttajia ei haittaa ostaa omaksi, jos tuote kuitenkin säilyttää jälleenmyyntiarvonsa.