Muovipakkausten kierrätysaste on nyt vain 30 prosentin luokkaa, kun EU:n tavoite on 50 prosenttia. Tästä koituu Suomelle liki sadan miljoonan sakot.
Porvoon Kilpilahdessa sijaitsevalla muovijätteen kemiallisella kierrätyslaitoksella ovat käynnissä viimeistelytyöt ennen ensimmäisen tuotantolinjan käynnistämistä.
Paikalle on valmistunut uusi muovin kemiallinen kierrätyslaitos. Muovijätteestä valmistetaan laitoksessa kierrätysöljyä uusien muovituotteiden raaka-aineeksi
Laitos parantaa osaltaan pakkausmuovin kierrätystä Suomessa.
– Tämä laitos on vähän kehittyneempi ja isompi kuin mikään aiempi suomalainen muovin kierrätyslaitos. Tämän kapasiteetti on 10 000 tonnia alkujaan ja se on tarkoitus nelinkertaistaa 40 000 tonniin, jolloin se on jo Euroopan mittakaavassa suurimpia, kertoo Muoviteollisuus ry:n vanhempi neuvonantaja Vesa Kärhä.
Muovijätteestä kierrätysöljyä
Kuluttajien muovijätteestä, esimerkiksi elintarvikepakkauksista, valmistetaan laitoksessa kierrätysöljyä.
Ensimmäiseksi muovijäte silputaan pienemmäksi. Sitten se syötetään pyrolyysilaitteistoon, jossa ainetta kaasutetaan ja nesteytetään.
Syntynyt uusioöljy lähetetään laitoksen asiakkaalle Shellille, joka jatkojalostaa öljyn muoviteollisuudelle.
– Täällä meillä menee 40 000 tonnia muovisilppua sisään ja siitä tulee noin 26–28 000 tonnia öljyä vuositasolla ulos. Nyt kun ensimmäinen linja saadaan käyttöön, menee 10 000 tonnia muovijätettä sisään ja saadaan 6 000–6 500 tonnia kierrätysöljyä ulos, laskee Lamor Recyclingin toimitusjohtaja Johan Grön.
Kelpaa myös ruokapakkauksiin
Öljy palautuu muoviteollisuuden raaka-aineeksi, josta voidaan valmistaa uusia muovituotteita.
Kemiallisen kierrätyksen etu on se, että kierrätysöljystä valmistettu muovi kelpaa myös ruoka- ja lääkepakkausten raaka-aineeksi.
– Siitä voidaan valmistaa muoviraaka-ainetta, joka vastaa täysin aivan uutta muoviraaka-ainetta. Kun taas mekaanisessa kierrätyksessä harvoin päästään siihen laatutasoon, tietää Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Jani Salminen.
Suomi ei täytä kierrätystavoitteita
Suomi on jäljessä muovin kierrätystavoitteistaan.
Muovipakkauksista kierrätetään noin 30 prosenttia, kun tavoite on 50 prosenttia ja vuonna 2030 jo 55 prosenttia.
Kierrättämättä jääneistä pakkauksista maksetaan EU:lle 90 miljoonaa euroa vuodessa sakkomaksuja. Parannettavaa on sekä kuluttajien innossa palauttaa muovipakkauksia kierrätyspisteisiin että yrityksiin tulevien pakkausten kierrätyksessä.
Muovipakkauksia käytetään Suomessa noin 160 000 tonnia vuodessa ja siitä kierrätetään siis noin 30 prosenttia.
– Tällä hetkellä ongelma on se, että iso osa muovipakkauksista jätteeksi päädyttyään poltetaan joko seka- tai energiajätteenä, tiivistää Salminen.
Suomi ei kuulu Euroopan parhaiden muovin kierrättäjien joukkoon.
– Harva EU-maa on päässyt näihin kierrätystavoitteisiin. Muillakin on ongelmia kuin Suomella tavoitteiden saavuttamisessa, mutta ei Suomi tässä etujoukoissa ole, huomauttaa Salminen.
Lisää kierrätyslaitoksia suunnitelmissa
Lamor aikoo tulevaisuudessa rakentaa lisää muovin kemiallisia kierrätyslaitoksia Eurooppaan.
– Tästä tehdään meille malli eli piirustuksista lähtien konseptilaitos, joka sitten monistetaan. Lamorin strategiassa sanotaan, että teemme useita laitoksia jatkossa. Alkuperäinen tavoite on, että noin 100 000 tonnia muovia voidaan käsitellä kolmella laitoksella. Tällä hetkellä Euroopan mittakaavassa tehdään 200 000 tonnia uusioöljyä ja tarve vuonna 2030 on lähes 3 miljoonaa tonnia, toteaa Grön.