Vauhti jatkuu, Eurooppa jää sivuun ja vaikeat valinnat lähestyvät.
– Kiitos. Kiitos oikein paljon kaikille. Vou. Kiitos oikein, oikein paljon.
Näillä sanoilla aloitti Donald Trump vuosi sitten toisen virkakautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Hän jatkoi virkaanastujaisseremoniaa vakuuttamalla, että Amerikan kultainen aika alkaisi heti.
– Tästä päivästä alkaen maamme kukoistaa, sitä kunnioitetaan jälleen kaikkialla ja jokainen kansakunta kadehtii meitä.
Trumpin ja hänen hallintonsa ensimmäinen vuosi on ollut tapahtumien täyteinen. Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta käyttää haastattelussa moneen kertaan sanaa poikkeuksellinen kuvaamaan Trumpin alkukautta.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Ville Sinkkonen kiteyttää Trumpin alkukauden sanaan vauhti. Trump hallintoineen on pistänyt toimeksi jopa yllättävällä nopeudella.
Kumpikin asiantuntija muistuttaa, että Trumpin toimintaan liittyy poukkoilevuutta ja arvaamattomuutta.
– Se liittyy tapaan, millä Trump tekee politiikkaa ja miten Trump näkee vallankäytön politiikassa. Se on varmasti yksi selvä jatkuvuus. Ja tämä vaikeuttaa pidemmän aikavälin skenaarioiden rakentamista, Sinkkonen sanoo.
Lue myös: Tuomari maahanmuuttoviranomaisille: Keventäkää toimintaanne
Vaikeiden valintojen suhde
Euroopalle trumpilainen politiikka aiheuttaa haasteita tulevinakin vuosina. Yhdysvallat ei näe Eurooppaa enää yhtä merkityksellisenä kuin aiempien presidenttien aikana.
Esimerkiksi joulukuussa Trump suomi Politicon haastattelussa eurooppalaisia johtajia muun muassa heikoiksi ja kutsui Eurooppaa rappeutuvien maiden ryhmäksi.
– Eurooppa ei tiedä, mitä tehdä, Trump sanoi.
Sinkkosen ja Saikun arvioiden mukaan Yhdysvaltain fokus kansainvälisessä politiikassa siirtyy poispäin Euroopasta. Kansainväliset instituutiot, Euroopan unioni mukaan lukien, nähdään Trumpin hallinnossa Yhdysvaltain liikkumavaraa rajoittavina.
Näillä näkemyksillä voi olla yllättäviä seurauksia Euroopalle. Trumpin hallinto nimittäin tukee avoimesti Euroopan oikeistolaisia voimia ja on tuonut kulttuurisodat osaksi Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
– Tämä sivilisaatiopuhe näkyy Euroopan tapauksessa siinä, että tuetaan sellaisia poliittisia voimia, jotka hajauttavat yhtäältä Euroopan unionia ja toisaalta myös Euroopan yhtenäisyyttä, Sinkkonen havainnollistaa.
Hän huomauttaa, ettei Euroopan johtajille ole tarjolla niin sanottua helppoa pelikirjaa.
– Jos ensimmäisen vuoden aikana ajateltiin, että eurooppalaiset panostamalla omaan puolustukseensa ja suhtautumalla Trumpiin myötämielisesti pystyvät jotenkin silottelemaan näitä Trumpin hallinnon vaikeimpia impulsseja, niin en ole vakuuttunut tämän toimivuudesta seuraavina vuosina.
Sinkkosen mukaan edessä voi olla vaikeita valintoja suhteessa Yhdysvaltoihin.
Lue myös: Yhdysvalloilta varoitus: Keski-Amerikassa sotilaallisen toiminnan riski
Voima puhuu edelleen
Sinkkonen muistuttaa Yhdysvaltain etupiiriajattelusta.
– Koska Yhdysvallat näkee läntisen pallonpuoliskon omana etupiirinään, se on myös valmis käyttämään valtaa niin, etteivät muut suurvallat pääse sen etupiirissä huseeraamaan.
Sinkkosen mielestä Trump hallintoineen ei suoranaisesti ole tunnustanut suurvaltojen etupiirijakoa, vaan on pikemmin todennut, että sillä itsellään on sellainen läntisellä pallonpuoliskolla.
– Vaikka suurvaltakilpailusta ei enää puhuta avoimesti, on yhä epäselvää, mitä tämä pitkässä juoksussa tarkoittaisi, erityisesti Kiinan lähialueella.
Saikku puolestaan muistuttaa, että kansainvälisillä sopimuksilla ja yhdessä rakennetulla turvallisuusyhteistyöllä ei ole nyky-Yhdysvaltojen hallinnolle suurta merkitystä.
Hän toteaa, että Yhdysvallat on Trumpin johdolla palannut 1800- ja 1900-luvun vaihteen imperialistiseen ajattelutapaan ja irtautunut kansainvälisestä sopimuspolitiikasta.
– Trump varmasti jollain tasolla ymmärtää Kiinaa ja Venäjää, jotka käyttävät häikäilemättä valtaansa. Hän arvostaa tai ainakin kunnioittaa tällaista toimintaa.
Lue myös: Tanskalainen kenraalimajuri: USA kutsuttu sotaharjoituksiin Grönlantiin
Välivaalit muuttavat asetelmaa
Yhdysvaltain välivaalit pidetään tänä vuonna. Kongressin edustajainhuoneeseen valitaan 435 jäsentä ja senaattiin noin kolmasosa sadasta senaattorista.
Saikun analyysissa Trump on sisäpoliittisesti kahminut kaiken saatavilla olevan vallan. Hän huomauttaa, että Trump ei kunnioita presidentille asetettuja perustuslaillisia rajoja.
– Yhdysvaltain perustuslaki antaa kongressille paljon valtaa, mutta Trump on häikäilemättömästi ominut sitä itselleen. Republikaanit ovat pääsääntöisesti pysyneet aivan hiljaa. On poikkeuksellista, miten Trump on pystynyt pyörittämään tätä kuviota. Republikaanit eivät ole käytännössä tehneet mitään pitääkseen Trumpia aisoissa, vaikka heillä kuitenkin olisi siihen paljon mahdollisuuksia.
Marraskuun välivaalien jälkeen demokraatit saattavat saada enemmistön edustajainhuoneeseen. Tällöin Trumpin toiminnalle voidaan asettaa jarruja.
– Voi vain kuvitella, minkälainen vääntö syntyy, jos kongressi ei enää suostukaan yhteistyöhön Trumpin kanssa, Saikku pohtii.
Sinkkonen muistuttaa, että välivaalien jälkeen presidentistä tulee helposti niin sanottu rampa ankka.
– Republikaanien piirissä alkaa valtapeli Trumpin manttelinperijästä. Aikaikkuna on siis suhteellisen pieni, ja siksi vauhti todennäköisesti on aikamoinen myös seuraavan kymmenen kuukauden aikana.