Trumpin on pakko löytää ulospääsy sodasta, asiantuntija arvioi.
Presidentti Donald Trumpin mukaan Yhdysvallat lykkää iskujaan Iranin voimalaitoksiin viidellä päivällä. Syynä ovat Trumpin mukaan Yhdysvaltojen ja Iranin väliset neuvottelut.
Trump kuvaili keskusteluita "erittäin hyviksi ja tuotteliaiksi".
Iranin ulkoministeriön mukaan mitään neuvotteluita ei ole käyty. Sen Iran kuitenkin sanoi, että "ystävälliset maat" ovat välittäneet viestejä Yhdysvaltojen neuvotteluhaluista.
Yhdysvaltalaismedia Axios kertoi aiemmin Turkin, Egyptin ja Pakistanin välittäneen Yhdysvaltojen ja Iranin välisiä viestejä.
Totuus lienee puolivälissä, arvioi Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta Yhdysvaltojen ja Iranin maanantaisia kommentteja neuvotteluista.
Eloranta ei usko, että Iranin ja Yhdysvaltojen välillä on vielä "suoraa dialogia".
Ristiriitaisten lausuntojen hän uskoo johtuvan siitä, miten valtiot ovat välittäjien kautta käytyjä keskusteluja tulkinneet.
Lue myös:
Kommentti: Tämä voi olla trumppilaisen ulkopolitiikan loppu ja Euroopan onni
Trump kuvaili Iran-keskusteluita "erittäin hyviksi ja tuotteliaiksi".AFP / Lehtikuva
"Epäonnistunut bluffi"
Näyttää selvältä, että Yhdysvallat hakee jonkinlaista sopimusta Iranin kanssa, professori Eloranta arvioi.
Yhdysvaltojen sotahaluja painavat alas sekä öljyn hinta ja gallupit, jotka ovat sodan suhteen olleet "aika brutaaleja".
– Pakko löytää ulospääsy, Eloranta sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
Trump sanoi lauantaina Yhdysvaltojen iskevän Iranin energiakohteisiin 48 tunnin sisällä, jollei Iran avaa Hormuzinsalmea.
Lähi-idän tutkija Timo R. Stewart kuvaili viestipalvelu X:ssä Trumpin uhkausta "epäonnistuneeksi bluffiksi" sen jälkeen, kun Trump oli sanonut lykkäävänsä iskuja.
Eloranta uskoo Yhdysvaltojen haluavan sotaan tulitaukosopimusta kokonaisvaltaisemman ratkaisun.
Presidentti Trump on vaatinut Irania luovuttamaan rikastetun uraanin osana mahdollista rauhansopimusta.
Länsimaissa on monenlaisia arvioita siitä, kuinka helppo Iranin olisi taas rikastaa uraania, jos se siitä nyt luopuisi.
Sekä nyt käynnissä olevassa sodassa että viime kesäkuun 12 päivän sodassa Yhdysvallat ja Israel ovat iskeneet voimalla Iranin ydinlaitoksiin.
Eloranta uskoo Iranin lopulta luopuvan uraanista.
– Heidän on varmaan pakko tehdä se. Samalla luovutaan (ydinaseen rakentamista) pelotteesta, Eloranta sanoo.
Vaikka Iran luopuisi rikastamastaan uraanista, jäisi sille toinen pelote, nimittäin Hormuzinsalmen sulkemisuhka. Salmen kautta kulkee noin viidesosa kaikesta maailman öljykaupasta.
Lukuisten lähteiden mukaan Yhdysvallat yllättyi Iranin päätöksestä sulkea Hormuzinsalmi. Jatkossa kaikkien mahdollisten Iran-neuvotteluiden yllä väistämättä leijuukin uhka uudesta sulusta.
Yhdysvallat halunneekin salmea valvomaan ja öljyliikennettä suojelemaan länsimaita ja muita liittolaisia, professori Eloranta uskoo.
Iranin rauhanehdot ovat yhä samat, maan ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baqaei sanoi maanantaina.
Iran on vaatinut Israelia ja Yhdysvaltoja lopettamaan hyökkäyksensä ennen neuvotteluiden aloittamista. Iran on lisäksi vaatinut sotakorvauksia ja Yhdysvalloilta hyökkäämättömyyslupausta.
Iranin ylin johtaja Ali Khamenei kuoli sodan ensimmäisenä päivänä. Iranin hallinto ei ole kuitenkaan kaatunut.AFP / Lehtikuva
Mossad uskoi vallanvaihtoon
Professori Elorannan mukaan on "vähän kyseenalaista", mitä Yhdysvalloille tästä sodasta lopulta jää käteen.
Iranin sotilaallinen uhka on laantunut, mutta Iranin islamistinen hallinto on saanut jatkoaikaa.
Sodan alussa sekä Yhdysvallat että Israel viestittävät pyrkivänsä Iranissa vallanvaihtoon. Täten sota on ollut Iranin hallinnolle alusta alkaen käytännössä kohtalonkysymys.
Sota-aikana Iranin hallinto onkin paitsi pyrkinyt taistelemaan, niin myös vahvistamaan omaa asemaansa.
Vaikka Israel on kannustanut julkisesti iranilaisia nousemaan kapinaan, ovat korkea-arvoiset israelilaisviranomaiset kertoneet yhdysvaltalaisille diplomaateille, että iranilaiset mielenosoittajat "teurastettaisiin", jos nämä lähtisivät kadulle.
Asiasta kertovan yhdysvaltalaislehti Washington Postin mukaan arvio on osa viestinvaihtoa, jossa Israel arvioi, ettei Iranin hallinto "ole murtumassa" ja se on valmis "taistelemaan loppuun asti".
Vielä ennen sotaa Israelin ulkomaantiedustelu Mossadissa uskoi toisin, kertoo yhdysvaltalaislehti New York Times.
Mossadin johtajan David Barnean kerrotaan sanoneen Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle, että muutamien päivien ilmaiskujen jälkeen Iranissa voitaisiin nähdä mellakoita.
Netanjahu on vaatinut Trumpia näkyvämmin Iranin hallinnon vaihtamista.AFP / Lehtikuva
Selvä suuri voittaja
Iranissa ei ole sodan aikana nähty merkkejä uudesta kansannoususta. Joulu-tammikuun kansannousun Iranin hallinto kukisti tappamalla tuhansia kansalaisiaan.
Israelin pääministeri Netanjahu myönsikin viime viikolla, että ilmaiskujen lisäksi vallankumous vaatii maavoimia. Vaikka Yhdysvaltojen on kerrottu harkitsevan jonkinlaisia pienimuotoisia maaoperaatioita, ei päätöksiä ole tiettävästi tehty.
Yhdysvaltojen laajaa maahyökkäystä Iraniin pidetään äärimmäisen epätodennäköisenä.
Lähi-idän tutkija Stewart huomauttaakin, että Yhdysvalloissa vallankumouksesta on sodan alun jälkeen "puhuttu yhä vähemmän".
Viime torstaina Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegseth väitti, etteivät sodan tavoitteet ole muuttuneet. Vallankumouksesta hän ei kuitenkaan puhunut, vaan painotti Iranin ohjuksien, puolustusteollisuuden ja laivaston tuhoamista.
Vaihtui valta Iranissa tai ei, on Israel sodan suuri voittaja, arvioi professori Jari Eloranta.
– Ilman muuta. Iranin sotilaallinen kyky on niin voimakkaasti heikentynyt. Samaan aikaan Israel on kyennyt käymään sotaa esimerkiksi Libanonissa, hän sanoo.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
