Tässä vaiheessa Yhdysvaltojen ja Iranin keskusteluissa on kyse vasta tunnusteluista, asiantuntija arvioi.
Yhdysvaltojen ja Iranin väliset neuvottelut alkavat Pakistanissa lauantaina.
Asiantuntijat povaavat neuvotteluista vaikeita.
– Lähtökohdat ovat yhtä sekavat kuin sodan tavoitteetkin, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki MTV Uutisille.
Tilannetta ei suinkaan helpota se, että presidentti Donald Trump on ollut hyvin tyytymätön Iranin päätökseen yhä rajoittaa Hormuzinsalmen kautta kulkevaa öljyliikennettä.
Trumpin mukaan tämä on jotain aivan muuta kuin mistä Yhdysvallat ja Iran ovat sopineet. Hän kuvaili Iranin toimia "erittäin huonoiksi, kunniattomiksi".
Iranilaislähde sanoi Venäjän valtionmedia Tassille torstaina, että Iran päästää Hormuzinsalmen läpi päivittäin vain 15 alusta.
Yhdysvaltojen mukaan tulitauon ehto on Hormuzinsalmen avaaminen. Iranille salmen kautta kulkeva liikenne on "ässä hihassa" ja neuvotteluvaltti, muistuttaa Ruohomäki.
– Iranilla on myös toinen valtti, jota he eivät ole vielä käyttäneet eli Bab al-Mandeb, "kyynelten portti", joka yhdistää Punaisenmeren Intian valtamereen. Sitä uhkaamalla Iranin tukemat Jemenin huthit voisivat vaikuttaa laajasti maailman kauppavirtoihin, Ruohomäki sanoo.
Vaikka Hormuzinsalmen kautta kulkee noin viidennes kaikesta maailman öljykaupasta, on Aasian ja Afrikan yhdistävä Bab al-Mandeb maailman kokonaiskaupan kannalta vieläkin merkittävämpi salmi.
– Iranilla on näitä kiristysruuveja käytössään. Ja miksipä he eivät niitä käyttäisi, kun voivat niiden avulla saada myönnytyksiä, Ruohomäki toteaa.
Hormuzinsalmen lisäksi räväkköjä puheenvuoroja jo ennen neuvotteluiden alkamista on aiheuttanut Israelin hyökkäysota Libanonissa. Yhdysvaltojen ja Israelin mukaan kahden viikon tulitauko ei kata Libanonia, mutta Iran on toista mieltä. Laajemmin aiheesta voi lukea alla olevasta linkistä.
Presidentti Trump on ollut tyytymätön Iranin toimiin tulitauon alkamisen jälkeen.AFP / Lehtikuva
Ketkä neuvottelevat?
Lauantaina neuvotteluihin lähdetään Yhdysvaltojen mukaan Iranin 10-kohtaisen listan pohjalta.
Yhdysvaltojen lausunto on herättänyt kummastusta, sillä se sisältää Iranin pitkälle meneviä vaatimuksia sotakorvauksista lähtien, sanoo Lähi-idän tuntija Mikko Lohikoski MTV Uutisille.
Pakistanin pääkaupunki Islamabadin Serena Hotelissa Yhdysvaltojen delegaatiota johtaa varapresidentti J. D. Vance, joka yhdysvaltalaislehti New York Timesin tietojen mukaan suhtautui sodan aloittamiseen kriittisesti.
Yhdysvaltojen neuvotteluryhmään kuuluu myös Trumpin luottokaksikko Steve Witkoff ja Jared Kushner, jotka ovat olleet avainrooleissa myös Gazan ja Ukrainan suhteen.
Iran ei ole vahvistanut neuvottelijoitaan, mutta qatarilaismedia Al Jazeeran mukaan todennäköistä on, että Iranin delegaatiota johtavat parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf ja ulkoministeri Abbas Araghchi.
Tiedossa ei ole, lähettääkö Iranissa valtavaa vaikutusvaltaa käyttävä vallankumouskaarti virallista edustajaansa paikalle. Puhemies Ghalibaf tosin on vallankumouskaartin entinen komentaja.
– Vallankumouskaarti käytännössä johtaa Iranissa sekä sisä- että lähialuepolitiikkaa, Lohikoski toteaa.
Varapresidentti J. D. Vance johtaa Yhdysvaltojen neuvotteluryhmää.STELLA Pictures / ddp
Mitä osapuolet haluavat?
Iranin keskeinen tavoite neuvotteluissa on estää uusi sota, Lohikoski sanoo.
Lisäksi se haluaa pitää nykyjärjestelmän pystyssä ja poistaa maan "kehityksen tappavat" talouspakotteet, Lohikoski uskoo.
Lohikosken mukaan Iranin johtavissa piireissä on tultu siihen päätelmään, että kesäkuussa 2025 käyty 12 päivän sota Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan lopetettiin Iranin kannalta liian nopeasti.
Iranin strategia helmikuun lopulla alkaneessa sodassa on poikennut huomattavasti 12 päivän sodasta. Toisin kuin viime kesäkuussa, levitti Iran nyt sodan lukuisiin Lähi-idän maihin ja sulki Hormuzinsalmen.
Näin Iran on pyrkinyt aiheuttamaan mahdollisimman suurta taloudellista ja poliittista hintaa vastustajilleen, Lohikoski sanoo. Perimmäisenä ajatuksena on alentaa erityisesti Yhdysvaltojen halua aloittaa uusi sota tulevaisuudessa.
– Iran kokee olevansa nyt vahvoissa asemissa, vaikka se onkin kärsinyt sotilaallisesti kovia iskuja, Lohikoski sanoo.
Sen sijaan, mitä Yhdysvallat neuvotteluilta lopulta haluaa, on "häilyvämpää" Lohikoski katsoo. Päätavoitteina vaikuttavat olevan ennen sotaa auki olleen Hormuzinsalmen avaaminen sekä Iranin ydinohjelman rajoittaminen.
Jemenin huthit ovat yksi Iranin valttikortti, jota he eivät ole vielä sodassa tai neuvotteluissa juuri käyttäneet.AFP / Lehtikuva
"Hyvin skeptinen"
Ulkopoliittisen instituutin Ruohomäki on "hyvin skeptinen" neuvotteluiden suhteen.
– En puhuisi edes neuvotteluista, vaan tunnusteluista. Jos jonkinlainen tulos lopulta saadaan aikaiseksi, tulee se todennäköisesti rakoilemaan.
Ruohomäki suhtautuu varovaisesti sekä Iranin että Yhdysvaltojen esittämiin vaatimuksiin.
– Osapuolilla on maksimaaliset tavoitteet. Niiden pohjalta tunnustellaan, löydetäänkö joku yhteinen lopputulema vai ei, Ruohomäki sanoo.
– Luentani on, että sekä Yhdysvallat että Iran tarvitsevat ulospääsyn sodasta, hän jatkaa.
Neuvotteluskeptisyydestään huolimatta Ruohomäki pitää todennäköisenä, että tilanne Lähi-idässä tai vähintään Iranissa rauhoittuu joksikin aikaa. Koska vihanpidon juurisyitä tuskin pystytään ratkaisemaan, leimahtaa konflikti helposti uudelleen.
Vaikka Irania on heikennetty, on Lähi-idän sotkua pikemminkin pahennettu, Ruohomäki sanoo. Iso kysymys on, miten esimerkiksi Saudi-Arabia, Bahrain ja Qatar jatkossa suhtautuvatYhdysvaltojen turvatakuisiin.
– Sisäisesti varmasti keskustellaan, missä määrin niihin voi luottaa. Hetkellisesti sota yhdistää Persianlahden maita, erimielisyyksiä on nyt joksikin aikaa pantu sivuun, Ruohomäki sanoo.
Sille, että tulitauko on määritelty kahden viikon pituiseksi, ei Ruohomäki anna paljon painoarvoa.
– Päivämääriä siirrellään. Ne ovat sodankäynnin retoriikkaan liittyviä aikamääreitä. Luodaan painetta, hellitetään, säädetään lämpötilaa. Tämä on Trumpin tapa toimia, Ruohomäki sanoo.
Trump on sodan aikana antanut Iranille useita takarajoja. Toisaalta itse sodan Israel ja Yhdysvallat aloittivat kesken Iranin ja Yhdysvaltojen neuvotteluiden.
Uraanin rikastamisen suhteen pohjaa ratkaisulle voidaan hakea presidentti Barack Obaman aikaisesta ydinsopimuksesta, jonka Trump hylkäsi ensimmäisellä presidenttikaudellaan, Lähi-idän tuntija Lohikoski arvioi. Näin Iran voisi saada ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön.
Lohikoski ei usko, että Iran on valmis luopumaan ballististen ohjusten ohjelmastaan, sillä sen merkitys on vain kasvanut.
Aiemmin Iran luotti niin sanottuun eteentyönnettyyn puolustukseen, joka koostui Libanonin Hizbollahista, Gazan Hamasista ja Jemenin hutheista.
– Se strategia on osoittautunut kuolleeksi, Lohikoski sanoo.
8:01Aselepo syntyi, mutta USA:n ja Iranin neuvotteluista odotetaan vaikeita.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
