Tikittääkö lapsesi korvissa aikapommi? Lääkäri varoittaa yleisen tavan kauaskantoisista seurauksista: "Pahinta syntiä on..."

Nappikuulokkeet ovat pahimmillaan korvassa tikittävä aikapommi. Lääkäri on huolissaan erityisesti kuulokkeita käyttävistä lapsista, jotka ovat herkkiä melulle.

Kuulokkeet korvissa kulkevat ihmiset ovat yleinen näky katukuvassa, kuntosaleilla, julkisissa liikennevälineissä, kaupoissa ja oikeastaan missä vain. Mielimusiikin, äänikirjan tai podcastin kuunteleminen voi tuntua päivän pelastukselta, mutta pitkällä tähtäimellä tapa saattaa koitua kuulon kohtaloksi.

Maailman terveysjärjestö WHO on varoittanut, että yli miljardin nuoren aikuisen kuulo on vaarassa riskialttiiden kuuntelutapojen vuoksi. Esimerkiksi nappikuulokkeet voivat vaurioittaa kuuloa pysyvästi.

Nappikuulokkeiden käytön yleistyminen ei kuitenkaan vielä näy korvalääkärin vastaanotolla, kertoo Terveystalossa työskentelevä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Hanna Karvonen. Ihmisten meluvammat ja kuulo-ongelmat ovat itse asiassa vähentyneet, kun esimerkiksi työperäiseltä melulta on opittu suojautumaan.

Karvonen on eniten huolissaan arjessaan kuulokkeita käyttävistä 10–12-vuotiaista, jotka ovat herkkiä melulle. Nappikuulokkeet ovat kuin korvissa tikittävä aikapommi, sillä niiden käytöstä aiheutuvat haitat näkyvät todennäköisesti vasta siinä vaiheessa, kun kuulo alkaa muutenkin heiketä esimerkiksi perinnöllisistä syistä.

– Luulisin, että kuulovaurio tulee esille arviolta 40–45-vuotiaana, Karvonen pohtii.

Nappikuulokkeet vaurioittavat puhekuuloa

Nappikuulokkeiden aiheuttamaan kuulonalenemaan liittyy erityinen piirre verrattuna esimerkiksi aseen laukaisun aiheuttamaan kuulovaurioon.

Korvakäytävään työnnettävissä nappikuulokkeissa äänenpaine muuttuu ja äänilähde on lähempänä tärykalvoa. Tämän vuoksi kuulonalenema tulee puhekuulon taajuudelle. Tällöin heinäsirkkojen sirityksen lisäksi ihmisen kuulon kantamattomiin katoavat esimerkiksi korkeat konsonantit, kuten k-kirjain.

Puhekuulon heikentymisellä on huomattava vaikutus ihmisen yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin.

Melu aiheuttaa elimistössä stressireaktion. Stressihormonien lisääntymisestä voi seurata unettomuutta, mielenterveysongelmia, verenpaineen kohoamista sekä aineenvaihdunnallisia muutoksia. Melualtistuminen voi johtaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisarauksiin.

Melun aiheuttamilla kuulovammoilla on omat pitkän aikavälin seurauksensa. Elämä tylsistyy, kun ääneen liittyvät muistot haalistuvat. Sosiaalinen vuorovaikutus vaikeutuu ja persoona muuttuu. Tutkimuksissa kuulonalenema on yhdistetty esimerkiksi muistisairauksiin ja alempaan älykkyysosamäärään.

– Ei kukaan tyhmene, kun ei kuule, mutta hän tippuu pois pelistä, Karvonen luonnehtii.

Aika ja desibelimäärä ratkaisevat

Kuulokkeiden käyttäjä on loppupeleissä itse vastuussa siitä, kuinka lujalla äänenvoimakkuudella hän niitä käyttää. Yleensä kuulokkeista tuleva ääni on voimakkuudeltaan 80–110 desibeliä, Karvonen kertoo.

Säännöllinen yli 70 desibelin äänenvoimakkuudelle altistuminen altistaa meluhaitoille. Mitä kovemmalla ääntä kuuntelee, sitä lyhyemmässä ajassa meluhaitat syntyvät. Esimerkiksi konserteissa äänitaso on yleisesti 90–100 desibelin välillä, jolloin kuulovaurio voi syntyä jo kymmenessä minuutissa.

– Aika ja desibelimäärä ratkaisevat, Karvonen sanoo.

Hän suositteleekin kuulokkeiden käyttäjiä perehtymään desibelitasoihin. Omia tuntemuksiaan ei kannata vähätellä, sillä osa ihmisistä on meluherkkiä. Heillä melusta toipuminen voi kestää viikkoja – eivätkä kaikki toivu.

Erityisesti lapsia tulee suojata melulta, sillä he ovat sille herkkiä. Jo yksittäinen kuulokkeista kuuluva karjaisu voi olla lapsen hyvinvoinnille tuhoisaa, Karvonen sanoo. Kerran menetettyjä aistinsoluja ei saa enää takaisin, mutta kuuloa voi terästää kuulolaitteella.

Älä peitä taustamelua nostamalla volyymia

Ihmisten kallon ja korvan rakenne on yksilöllinen ominaisuus. Kuulolaitteet räätälöidään aina potilasta varten, mutta nappikuulokemarkkinoilla vallitsee "yksi malli kaikille" -ajatus. Kaikkien korviin nappikuulokkeet eivät kuitenkaan istu, jolloin niistä lähtevä ääni saattaa alkaa vuotaa ympäristöön.

Ajatus muualle kuin korvakäytävään päätyvästä äänestä voi kuulostaa ajatuksena kuuloa suojelevalta, mutta käytännössä vaikutus on päinvastainen. Kuulolle on nimittäin erityisen vaarallista, jos nappikuulokkeilla yrittää peitellä ympäristöstä tulevaa meteliä.

– Pahinta syntiä on, jos tulee taustamelu läpi ja peittää sitä sitten laittamalla ääntä kovemmalle, Karvonen sanoo.

Vastamelukuulokkeet ovatkin kuulon suojelemisen kannalta järkevämpi ratkaisu, sillä ne eristävät ulkopuolelleen ympäristön melun.

Tästä tiedät kuuntelevasi liian kovalla

Mistä sitten tietää, onko kuulokkeiden korvaan puskema ääni liian kovalla vai ei?

Yksi hälytysmerkki on äänistä ahdistuminen. Jos oma normaali arkinen äänimaailma alkaa tulla pahalta – äänet esimerkiksi sattuvat korviin tai niitä ei pysty muuten sietämään – kannattaa asiaa selvittää lääkärin vastaanotolla.

Myös suuntakuulon ja puhekuulon erotuskyvyn katoaminen ovat huolestumisen aiheita. Mikäli siis tuntee kuulevansa, mutta ei enää saa selvää lauseista, on syytä käydä mittauttamassa kuulonsa.

Korvalla on myös omat hätäjarrunsa, joilla se suojelee kuuloa. Melualtistuksen seurauksena korvaan saattaa esimerkiksi muodostua vaikkutulppa, joka toimii luonnonmukaisena meluvaimentimena. Jos kuulonsa huomaa heikentyneen, kannattaa asiasta kertoa lääkärille mieluummin ajoissa kuin liian myöhään.

– Kaikkien sairauksien ennaltaehkäisy on helpompaa ja palkitsevampaa kuin sairauden hoitaminen, Karvonen toteaa.

Osaatko viittoa? Katso videolta, miten viitot "hauska tavata".

Näin viitot"hauska tavata" 0:50


Lue myös:

    Uusimmat