Uefan hallituksessa istuva Suomen Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kertoo, miten eurooppalaiset jalkapallojohtajat reagoivat Donald Trumpiin ja kiistaan Grönlannista. Lahden mukaan Suomi on sataprosenttisesti Tanskan tukena.
Lue myös: Järeä vastatoimi Trumpille: Eurooppa voi boikotoida MM-kisoja
Euroopan jalkapallon ylin johto tapasi sattuvaan aikaan tämän viikon maanantaina, kun Budapestissa juhlittiin 125-vuotiasta Unkarin jalkapalloliittoa. Arvostettu brittilehti The Guardianin tuoreen uutisen mukaan Euroopan jalkapalloliiton Uefan johtajat keskustelivat juhlien kulisseissa mahdollisista vastatoimista Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Grönlantia koskevaan uhkailuun.
Lehden mukaan keskusteluissa tunnusteltiin jo mahdollisuutta Yhdysvaltojen ja Trumpin vastaiselle kollektiiviselle vastarinnalle, joka saattaisi vaikuttaa jopa ensi kesänä Yhdysvalloissa pelattaviin MM-kisoihin. Boikottiin ryhdyttäisiin uutisen mukaan siinä tapauksessa, jos Yhdysvallat käyttäisi sotilaallista voimaansa Grönlannin liittämiseksi itseensä.
MTV Urheilu tavoitti Uefan hallituksessa istuvan Suomen Palloliiton puheenjohtajan Ari Lahden, joka oli luonnollisesti paikalla myös Budapestissa maanantaina.
Voitko kertoa, mitä Budapestissa keskusteltiin, Ari Lahti?
– En sisältöjä halua tarkemmin referoida, koska ne olivat epävirallisia keskusteluja, mutta totta kai siellä käytiin keskusteluja erityisesti Tanskan ja Grönlannin tilanteesta. Se on tietenkin sellainen akuutti asia, ja erityisesti Tanskalle tärkeä ja sitä kautta myös Pohjoismaille.
– Kesällä on MM-kisat tulossa, ja Tanska on sinne tiensä selvittänyt. Nämä keskustelut maailmanpoliittisella tasolla koskettavat tietenkin myös jalkapalloa.
Oliko keskusteluissa esillä jonkinlainen kollektiivinen vastatoimi Trumpille?
– Ainakaan minä en kuullut, että olisi jotain erityistä suunnitteilla. Tähän liittyen, meillähän on Uefan kongressi Brysselissä helmikuussa, jolloin kaikki Euroopan jalkapalloliitot ovat koolla. Meillä on siinä yhteydessä myös Uefan hallituksen kokous ennen sitä kongressia. Toinen tärkeä kokous on huhtikuun lopussa, kun on Fifan kongressi Vancouverissa. Näistä jommassa kummassa voisi tulla esille enemmän kollektiivisia asioita, jos sellaisiin mennään, mutta vielä on liian aikaista siihen suuntaan ennakoida.
Kansainvälisellä jalkapalloliitolla Fifalla vaikuttaa olevan hyvin läheiset välit Trumpin hallintoon. Miten kuvailisit Fifan ja Uefan näkemyseroja ja välejä tällä hetkellä?
– (Fifan puheenjohtaja Gianni) Infantino ja (Uefan puheenjohtaja Alexander) Ceferin olivat molemmat paikalla Budapestissa. Välit ovat ilmeisesti ihan, ihan hyvät , ja ainakin paremmat, mitä ne joku hetki taaksepäin ovat olleet, ainakin näin “ulkopuolelta” tulkittuna. En tiedä toki, mitä se yksityisellä tasolla on, mutta mitään erityistä kitkaa ei ollut nyt havaittavissa.
– Esillä on toki ollut tämä Fifan myöntämä ja Trumpin saama rauhanpalkinto. Siitä on keskustelua ja ihmettelyä ollut ilmassa. Ymmärtääkseni se on tullut aika lailla puskista myös niille Fifan johtokunnan jäsenille, jotka siellä eurooppalaista jalkapalloa edustaa.
Maailmanpoliittisen tilanteen suhteen on oltava Uefassakin jatkuvasti herkillä, kun paljon tapahtuu koko ajan?
– Toisinpäinkin voi ajatella, että pitää olla rauhallinen, ettei joka räsähdyksestä hyppää ylös. Toki sitten kun puhutaan vakavista asioista ja jalkapalloa koskien, niissä pitää olla hereillä. Nyt kun tapahtuu niin paljon asioita edestakaisin, on varmaan hyvä katsoa, mihin tämä tilanne on asettumassa.
– Jalkapallomaailman isoin asia tällä hetkellä kuitenkin on, että pyritään varmistamaan, että MM-kisat onnistuvat. Ne ovat Suomen jalkapallolle taloudellisessakin mielessä tärkeä asia, ja imagollisesti koko jalkapallolle. Ei varmaan jalkapallon sinänsä ole ihan viisasta olla liian aktiivinen poliittisilla rintamilla. Toki ymmärretään, että tämä on iso laji, jolla on iso merkitys eri puolilla maailmaa. On tietenkin tärkeää, miten mekin toimitaan, Suomi siinä muiden mukana. Seurataan, mutta yritetään pitää tiettyä etäisyyttä jokaisesta rasahduksesta, mikä kuuluu.
Suomi on ollut perinteisesti tiivis osa pohjoismaista koalitiota myös jalkapallossa. Onko Suomi tässäkin tilanteessa Tanskan tukena?
– Sataprosenttisesti. Juttelin pitkään Tanskan puheenjohtajan (Jesper Møller) kanssa Budapestissa ja sanoin hänelle, että ilman muuta olemme sataprosenttisesti Tanskan tukena. Meillä on ollut tiivis pohjoismainen yhteistyö, joka varmasti myös jatkuu. Toimitaan kyllä yhdessä ja pyrimme omalta osaltamme auttamaan, jos sellainen tilanne tulee.
– Grönlannin jalkapallon ympärillä on ollut aiemmin keskustelua. Grönlanti on halunnut liittyä itsenäisesti joko Uefan tai CONCACAFin (Pohjois-Amerikan, Keski-Amerikan ja Karibian jalkapalloliitto) jäseneksi. Niissäkin kysymyksissä me olemme aina sanoneet, että tuemme Tanska. Tässäkin asiassa, ja tämä on tietysti paljon vakampi asia, olemme ihan sata prosenttia heidän takanaan.
Oletko Palloliiton puheenjohtajan asemassa ollut Suomen valtiojohtoon yhteydessä siitä, mikä on Suomen yleinen linja näissä asioissa?
– En ole tästä asiasta nyt ollut. Ajankohtainen hetki, jollei tämä tilanne kärjisty aikaisemmin, on varmaan ennen sitä Fifan kokousta. Minulla on ollut tapana olla (ennen Fifan kongressia) olla yhteydessä ulkoministeriöön ja selvittää sellaisia asioita, joita täytyy ottaa huomioon. Olen ollut aikaisemmin yhteydessä sekä Qatarin että Israelin tilanteen ympäriltä juuri ennen näitä Fifan kongresseja. Ne ovat globaaleja näyttämöitä.
– Minulla on ollut periaate, että Suomen Palloliitossa ollaan isoissa asioissa Suomen ulkopolitiikan kanssa samoilla linjoilla, jalkapalloasioista päätetään kyllä toki itse. Tämä voi eskaloitua juuri sellaiseen tilanteeseen taas, että täytyy tarkistaa se linja, missä ollaan.