Katso myös uutisjuttu aiheesta.
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Puolustusvoimat aikoo hankkia ensi vuonna tuhansia drooneja muun muassa varusmiesten kouluttamista varten.
Suomi on hyvin varautunut droonisodankäyntiin, mutta drooneja tarvitaan merkittävästi lisää, sanoo Maavoimien komentaja Pasi Välimäki. Ukrainan sota on osoittanut, että droonit ovat tulleet pysyvästi osaksi sodankäyntiä.
– Meillä on vielä hyvin vähän drooneja. Jokaisessa joukko-osastossa on lennätyskalustoa, mutta volyymit ovat vielä pieniä.
Drooneja ei kannata ostaa varastoon suuria määriä, sillä teknologia kehittyy nopeasti. Ensi vuonna Puolustusvoimat aikoo kuitenkin hankkia useita tuhansia drooneja muun muassa varusmiesten kouluttamista varten, Välimäki kertoo.
– Niillä saadaan koulutus käyntiin. Sodankäyntiä ja poikkeusoloja varten pitää sitten rakentaa tuotantokykyjä, jotta saadaan ajantasaista kalustoa.
Myös Suomessa valmistetaan drooneja, ja tavoitteena on lisätä niiden kotimaista tuotantoa.
Ensi vuonna Puolustusvoimat hankkii muun muassa fpv-drooneja, Välimäki kertoo. Fpv-, eli first person view -droonit lähettävät videokuvaa suoraan lennättäjälle. Tänä syksynä testikäyttöön hankittujen fpv-lennokkien lennättämistä on alettu kouluttaa varusmiehille, ja ensi vuonna lennättäjäkoulutus laajenee myös muihin joukko-osastoihin.
Ukrainan sodassa sekä Ukraina että Venäjä ovat käyttäneet laajasti fpv-drooneja muun muassa kohdetunnistukseen ja maalinosoitukseen. Fpv-drooneja voidaan varustaa räjähteillä, ja ohjata tarkasti kohti viholliskohteita.
Puolustusvoimilla on tällä hetkellä koulutuskäytössä suomalaisvalmisteisia fpv-drooneja. Yhden droonin hinta on joitakin satoja euroja.
Puolustusvoimat on varautunut myös droonien torjuntaan hankkimalla muun muassa rynnäkkökivääriin asennettavia älytähtäimiä, jotka laskevat automaattisesti ennakon, eli käytännössä helpottavat liikkuvaan maalin osumista.
Tällaisia älytähtäimellä varustettuja rynnäkkökiväärejä oin tällä hetkellä käytössä joitakin satoja, kertoo majuri Jukka Pajula.
Drooneja voidaan torjua myös elektorinisella häirinnällä. Suurin osa drooneista on radio-ohjattavia.
Vaikka droonit ovat muuttaneet sodankäyntiä, pätevät monet varusmiesten saamat opit esimerkiksi suojautumisesta pätevät yhä. Droonien torjunnassa ensisijaista on havaita droonit, Pajula keroo.
– Kaikki mitä esimerkiksi alokaskaudella opetetaan suojautumisesta ja radion käyttämisestä, pätevät yhtä lailla drooneihin.
Eduskunnan puolustusvaliokunta vaati syksyllä puolustusselonteon yhteydessä puolustusvoimia panostamaan droonisodankäyntiin merkittävästi nykyistä enemmän resursseja.
Ukrainan sodassa drooneilla on ollut iso rooli. Esimerkiksi venäläissotilaille aiheutetuista tappiosta droonien osuus on tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa.
Välimäen mukaan puolustusvoimat ja Suomen ilmapuolustus on hyvin ajan tasalla myös drooneja varten, ja Ukrainasta saatuja oppeja on hyödynnetty jatkuvasti.