Suomalainen hirsitalobuumi leviää maailmalla – erityisesti Aasiassa kysyntää maanjäristyksen kestäville rakennuksille

Yritys vie hirsitaloja ulkomaille aina Aasiaan ja Afrikkaan asti. Eniten hirsitaloja viedään Japanin ja Kiinan ohella Euroopan maihin.

Brysselin maailmannäyttelyssä 1958 esillä ollut arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema hirsinen rantasauna sysäsi hirsitaloviennin maailmalle.

Sen jälkeen hirsitaloja on viety ympäri maailman. Ensimmäiseksi yritys suuntasi Aasiaan.

– Modernin teollisentuotannon aikana Japani oli ensimmäinen merkittävä kohde 70-luvun alussa, Rantasalmi Log Homesin myyntijohtaja Tapani Isokivi selvittää ja kertoo, että Japaniin on sittemmin viety noin 1200 hirsirakennusta.

Seuraavaksi Iraniin

Tähän mennessä hirsirakennuksia on kohonnut maailmalla tuhansia. Perinteisten hirsitalojen ohella vientiin on toimitettu esimerkiksi saunoja.

– Lontooseen on viety yksi kirkko ja Japaniin temppeli, Isokivi lisää.

Yrityksen kaukaisimpiin kohteisiin lukeutuu hiihtokeskus Pohjois-Kiinassa, jonne on toimitettu hirsisiä loma-asuntoja.

Seuraavaksi yritys aloittaa rakennusprojektin Burmassa. Tämän vuoden aikana suuntana ovat myös Kaakkois-Iran ja Kaspianmerenrannat.

– Teknisesti on aivan sama minne hirsirakennuksia viedään, Turkuun vai Tokioon. Suomalainen puurakennus on hyvässä huudossa ja hyvin arvostettua maailmalla.

Hirsitalobisnes nostaa päätään myös kotimaassa.

– Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että terveellinen sisäilma ei tule, jos muovia tai muita sellaisia materiaaleja laitetaan paljon talon tiiviyden saavuttamiseksi sisälle. Meillä ei muovia käytetä missään. Kaikki on luonnonkuituja, Isokivi kertoo.

Hirsitalo kestää maanjäristyksessä

Olosuhteet kohdemaissa poikkeavat toisinaan varsin radikaalisti suomalaisesta ympäristöstä. Sen vuoksi hirsitalojen rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vientikohteen ilmasto-olosuhteisiin kuten maanjäristyksen mahdollisuuteen sekä rajuihin tuulikuormiin.

Isokiven mukaan hirsitalot soveltuvat kuitenkin lähes minne tahansa.

– Hirsitalo ei ole niin herkkä murtumaan kuin esimerkiksi kivitalo. Siinä käytettävät puupalkit ovat teräspalkkeja turvallisemmat tulipaloissa. Lisäksi hirsitalo eristää hyvin sekä kylmää, että kuumaa, hän selittää.

Ulkomaille vietävät rakennukset suunnitellaankin vastaamaan ympäristön vaatimuksia. Perinteinen suomalainen hirsimökki muokkautuu paikallisten arkkitehtuurien avustuksella sopimaan maahan kuin maahan.

– On ymmärrettävä paikallinen olosuhde ja hyväksyttävä, että parempi totuus on kohdemaassa ja siksi on tehtävä hyvää yhteistyötä paikallisten kanssa, jotta saamme hyvän teknologiamme ja terveellisen asumistavan juurrutettua sinne, Isokivi selittää.

Isokivi uskoo, että yksi syy hirsitalojen kiinnostukseen on luonnonmukaisen rakentamisen arvostuksen lisääntyminen. Luonnollinen hirsi on haluttu rakennusmateriaali.

– Ihmiset ovat heränneet ekologisiin arvoihin, Isokivi toteaa.

Päivitys: Lisätty haastatteluvideo 2.5.2017 klo 16.05