Näin Huoltovarmuuskeskuksen suojainsotku sai alkunsa: Ministeriön poikkeukselliseen pyyntöön vastattiin hankkimalla hätäisesti kelvottomia maskeja miljoonilla

Epäonnistuneet suojainkaupat, liikemies Onni Sarmasteen versio tapahtumista 9:06
Näin liikemies Onni Sarmaste kertoo epäonnistuneiden suojakauppojen sujuneen.

Epäonnistuneita suojavälinehankintoja tehneen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) ympärillä käynnistyi huhtikuun alkupuolella julkisuuspyörre, joka hallitsi uutisotsikoita pitkään. STT on selvittänyt useiden taustakeskustelujen ja -dokumenttien avulla, kuinka kauppoihin liittyvät tapahtumat etenivät.

Taustakeskusteluja on käyty tilausasiaa tuntevien tahojen kanssa sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM), työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) ja HVK:sta.

Avunpyyntöön vastattiin

Maaliskuun loppupuolella koronavirusepidemia oli käynnistynyt myös Suomessa toden teolla, ja jumissa olleet suojavälinemarkkinat olivat alkaneet taas avautua ostajille Kiinan tilanteen helpottuessa.STM lähetti tiistaina 24. maaliskuuta HVK:hon suojavälineitä koskevan poikkeuksellisen ison hankintapyynnön, joka sisälsi muun muassa 10 miljoonaa kirurgista maskia, miljoona kappaletta korkean suojaustason hengityssuojaimia ja 10 miljoonaa suojamyssyä.

HVK:ssa huomattiin hankinnan olevan niin suuri, että he tarvitsivat apua sen toteuttamiseen.Suojavälinehankinnat eivät tavallisesti kuulu HVK:n toimintaan, mutta sopivampiakaan toimijoita suurten keskitettyjen hankintojen tekemiseen ei ollut. Tehtävä otettiin HVK:ssa vastaan.

Seuraavana päivänä 25. maaliskuuta HVK lähetti avunpyynnön työ- ja elinkeinoministeriöön ja tiedusteli, onko ministeriön hallinnonalalta saatavissa apuvoimia ennen ulkoisten rekrytointien käynnistämistä.TEM:ssä alettiin heti kartoittaa, keitä ostoasioiden osaajia HVK:n avuksi lähtisi mistäkin.

Taustojen tarkistukset jäivät

Samaan aikaan HVK kuitenkin aloitti suojavälinehankinnat muun muassa talousrikostaustaisen kauneusalan yrittäjän Tiina Jylhän ja pikavippifirmoja pyörittäneen, ulosottovelkojen kanssa painineen liikemiehen Onni Sarmasteen kanssa.

Jylhä ja Sarmaste olivat ensimmäisten yhteydenottajien joukossa. Kiireessä ja paineessa heidän taustojaan ei tarkastettu riittävän hyvin.

STT:n tietojen ja nähtyjen sähköpostien perusteella sekä Jylhän että Sarmasteen yritysten maskikauppatarjoukset hyväksyttiin sunnuntaina 29. maaliskuuta. Kumpikin kauppa oli suuruudeltaan noin 5 miljoonaa euroa. HVK:n entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema on kertonut julkisuuteen, että keskuksen saamista sadoista yhteydenotoista ja tarjouksista pyrittiin valitsemaan ne, jotka ovat keskuksen kannalta hyviä eivätkä häiritse sairaanhoidon erityisvastuualueiden omia hankintoja.

Vahvistuksia tuli ensimmäisten kauppojen jälkeen

Kauppatarjousten hyväksymisen jälkeisenä maanantaina 30. päivä Huoltovarmuuskeskuksen hankintaorganisaatiota vahvistamaan alkoi saapua asiantuntijoita.Seuraavien päivien aikana TEM:stä tuli ensin yksi ihminen ja myöhemmin toinen, Säteilyturvakeskuksesta tuli neljä ihmistä ja julkisen sektorin yhteishankintoja tekevästä Hansel-yhtiöstä kolme.

Suojavälineitä maailmalta haalivan HVK:n hankintayksikön vahvuus kasvoi 15 henkeen. Kohukaupat oli kuitenkin tässä vaiheessa jo ehditty sopia.

Sarmasteen toimittamat maskit eivät kuitenkaan vastanneet sairaalakäytön standardeja, ja Helsingin Sanomat kertoi huhtikuun 9. päivä, että Tiina Jylhä markkinoi kasvomaskejaan väärennetyllä sertifikaatilla.

Aiemmin tällä viikolla HVK ilmoitti pyrkivänsä purkamaan kaupat niiltä osin kuin se on mahdollista.

Lue myös:

    Uusimmat