Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) epäonnistuneita suojavarustehankintoja koskeva selvitys paljastaa useita ongelmia ja puutteita keskuksen toiminnassa.
Selvitys tilattiin KPMG-yhtiöltä sen jälkeen, kun HVK:n kaupat liikemies Onni Sarmasteen ja kauneusyrittäjä Tiina Jylhän kanssa nousivat julkisuuteen.
HVK tilasi Sarmasteen LDN Legal Partners -yhtiöltä ja Jylhän The Look Medical Care -yhtiöltä kummaltakin noin viiden miljoonan euron edestä suojatarvikkeita. Sarmasteelle summa maksettiin kokonaan, Jylhälle ehdittiin maksaa puolet.
Sarmasteen toimittamat maskit osoittautuivat sairaalakäyttöön sopimattomiksi. HVK on vaatinut kaupan osittaista purkua ja suorituksen osittaista palauttamista sekä tehnyt tutkintapyynnön poliisille.
Jylhän kanssa tehtyä kauppaa HVK vaatii purettavaksi muun muassa sopimusrikkomuksen perusteella. Vaatimuksen taustalla on HVK:n mukaan ilmi tullut rahanpesuepäily, maksun jäädyttäminen ja vastaavien tuotteiden markkinointi väärennetyllä sertifikaatilla.
Säännöistä poikettu merkittävästi ja toistuvasti
Selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus (HVK) poikkesi suojainhankinnoissaan merkittävästi ja toistuvasti työjärjestyksestä ja taloussäännöstä sekä hankintaprosessista. Esimerkiksi yksittäisten hankintojen dokumentaatio on selvityksen mukaan ollut puutteellista.
Selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskuksella ei ole ollut sellaista kyvykkyyttä ja resursseja toimia sellaisena hankintaorganisaationa kuin tilanne olisi vaatinut. Tähän on vaikuttanut työkalujen puute sekä se, että yhteydenotot suojavarusteita tarjoavilta ovat osittain tulleet ihmisten omiin sähköposteihin, ei HVK:n keskitetysti hallinnoituun sähköpostiin.
HKV:llä ei ole selvityksen mukaan ollut suunnitelmaa siitä, miten yhteydenottojen suhteen edetään. Yhteydenottoja on selvityksen mukaan tullut viikon aikana yli 3 000 kappaletta, eikä niiden käsittely ole lisäresurssienkaan saamisen myötä pysynyt hallinnassa.
Ei varsinaisia kirjallisia sopimuksia
HVK:lla ei ole ollut yksiselitteisiä kriteerejä, mitä hankinnoissa on haluttu painottaa, siis hintaa, toimitusvarmuutta, aikataulua vaiko laatua, selvityksessä sanotaan. Systemaattista vertailua tarjokkaiden kesken ei selvityksen mukaan ole tehty.
Varsinaisia kirjallisia sopimuksia ei ole pääsääntöisesti ollut, vaan tarjouspyynnöt, tarjoukset ja tilaukset on toteutettu sähköpostitse tai suullisesti puhelimitse. Tämä lisää selvityksen mukaan riskiä sopimuskumppaneiden, toimitusehtojen ja sovittujen asioiden todentamisen suhteen.
Toimituksista maksettu poikkeuksellisesti etukäteen
Myös maksamisen ehdoista on selvityksen mukaan poikettu. Tavallisesti maksu olisi suoritettu toimituksen yhteydessä tai sen jälkeen, mutta tässä tapauksessa pääsääntöisesti joko puolet tai koko summa etukäteen.
Poikkeusjärjestelystä maksamisessa ei ole selvityksen mukaan saatu erillistä johdon linjausta, vaan toteutuksesta vastanneet ovat vastanneet tarjokkaiden vaatimuksiin oma-aloitteisesti toimivan johdon hyväksyessä tämän.
Ulkomaisia yrityksiä ei tarkastettu
Selvityksen mukaan suojainhankinnoissa on painotettu "vaihtoehtoisia hankintakanavia". Tarkoitus on ollut jättää vakiintuneet toimittajat esimerkiksi sairaanhoitopiirien hyödynnettäväksi. Hankinnassa ei kuitenkaan otettu käyttöön riskinhallintatoimia, kuten sopimuskumppaneiden taustojen selvittämistä.
Selvityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus on tarkastanut suomalaisten kauppakumppanien tietoja Suomen Asiakastiedolta tai Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä ja verovelkarekisteristä. Ulkomaisten yritysten taloudellista tilannetta HVK ei ole tarkastanut. Selvityksen mukaan tarkastusten laatu ja syvällisyys eivät ole olleet riittäviä.
Huoltovarmuuskeskuksesta tai työ- ja elinkeinoministeriöstä ei keskiviikkona kommentoitu selvitystä STT:lle.