Sairaanhoitajatytär jätti 84-vuotiaan äitinsä heitteille – kehossa märkiviä makuuhaavoja, lääkärin mukaan vanhus kuoli kuukausia ennen aikojaan

1:47
MTV Uutiset Live kertoi aiemmin, kuinka vanhustenhuollon epäkohdista valitetaan ennätystahtia – Suomessa Pohjoismaiden alhaisimmat valvontaresurssit

Muistisairas äiti oli pyytänyt, ettei tytär laittaisi häntä hoitokotiin. Lopulta huonokuntoinen vanhus päätyi sairaalaan ja tytär syytteeseen kuolemantuottamuksesta.

Erikoissairaanhoitajana työskennellyttä kuusikymppistä naista syytettiin 84-vuotiaan äitinsä kuolemantuottamuksesta ja heitteillepanosta. Äiti ja tytär asuivat samassa asunnossa pienellä paikkakunnalla Pirkanmaalla. 

Syytteen mukaan tytär oli noin kahden kuukauden ajan laiminlyönyt äitinsä akuutit sairaanhoitotarpeet eikä vanhus ollut saanut riittävästi ruokaa. 

Alzheimeria sairastavan naisen välittömäksi kuolemansyyksi todettiin keuhkokuume. Vanhuksella oli kehossaan märkiviä painehaavaumia, sijoiltaan mennyt olkanivel, murtumia vartalossa ja aivovamma.

Iäkäs äiti päätyi Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vasta, kun terveyskeskuslääkäri oli hälyttänyt ambulanssin naisten kotiin joulukuun alussa 2015. Vanhus kuoli sairaalassa viisi päivää myöhemmin. 

Tuomiolauselmasta ilmenee, että nainen oli kuollessaan hyvin huonossa kunnossa.

Tytär: Sairaala mokasi hoidon

Tytär kiisti syytteet heitteillepanosta ja kuolemantuottamuksesta. Hänen mukaansa äidin hoitotahtona oli ollut koko ajan, ettei häntä saa viedä hoidettavaksi sairaalaan. Tyttären mukaan äiti ei edes suostunut lähtemään hoitoon toisaalle.

Niinpä hän noudatti äidin toivetta kotihoidosta. Tyttären mukaan hoitoa oli kuitenkin vaikeuttanut se, ettei hän on ollut saanut terveyskeskuksesta kotihoidon edellyttämiä tarvikkeita.

Oikeudessa pohdittiin, missä vaiheessa tyttären olisi pitänyt havahtua tilanteeseen ja toimittaa äiti sairaalaan – vaikka vanhus olisi toisin toivonut.

Tyttären mukaan äidillä ei kotihoidon aikana ollut havaittavissa keuhkokuumeen oireita. 

Olkavarsi oli hänen mukaansa mennyt sijoiltaan jo 15 vuotta sitten. Tyttären mielestä äiti ei myöskään ollut aliravittu, sairastanut Alzheimeria tai kärsinyt makuuhaavoista. Todistajana kuullulle naiselle tytär oli kuitenkin aiemmin maininnut muistisairaudesta.

Vanhuksella havaittiin myös pääruhjeita, jotka olivat tyttären mukaan syntyneet vuosien 2014 ja 2015 aikana. Naisten kotiin oli tyttären kertoman mukaan tunkeutunut neljänä eri kertana henkilö, joka oli lyönyt äitiä. Ulkopuolisen henkilön lyönneistä ei kerrota tuomiolauselmassa enempää.

Tytär katsoi, että sairaalassa annettu liiallinen nesteytys ja vääränlainen kipulääkitys olivat vaikuttaneet äidin kuolemaan.

Tuoreimmat mustelmat ja päävammat olivat tyttären mukaan syntyneet sairaalan hoitohenkilökunnan käsittelyssä.

Haavoja ympäri kehoa

Oikeuslääkärin tutkimuksissa otettiin kantaa vanhuksen vammojen syntysyihin. Olkanivelen vamma sekä ranteiden ja kylkiluiden murtumat todettiin vanhoiksi.

Päävammojen tarkkaa syntyajankohtaa ei puolestaan voitu selvittää. Lääkärin mukaan ne saattoivat olla peräisin esimerkiksi sängystä putoamisesta tai muusta tylpästä iskusta.

Jälkikäteisten tutkimusten avulla lääkäri ei voinut osoittaa, että tietyt ruhjeet olisivat syntyneet syytteen tekoajankohtana marras–joulukuussa 2015.

Näyttöä ei löytynyt myöskään siitä, oliko vanhus sairastunut keuhkokuumeeseen vielä kotihoidossa ollessaan.

Äidin ylävartalossa, alaselässä, lonkassa, reidessä ja kantapäässä olleet tulehtuneet ja monien päivien aikana kehittyneet makuuhaavat olisivat lääkärin mukaan vaatineet leikkaushoitoa.

Käräjäoikeuden johtopäätöksen mukaan haavat olivat syntyneet kotihoidon aikana, ja tyttären olisi pitänyt hankkia niihin hoitoa.

Tyttären mukaan äitiä piti syöttää, mutta hän kykeni itse juomaan. Äidin vointi oli hänen mielestään ollut heikentymään päin jo pidemmän aikaa.

Vajaaravitsemustila oli kuolinsyylausunnon perusteella yksi kuolemaan myötävaikuttanut tekijä, jonka vuoksi myös painehaavat syntyivät ja pahenivat nopeammin

Selvisi sakkorangaistuksella

Käräjäoikeuden mukaan tyttären oli tiiviin yhteiselon ja läheisen suhteen aikana täytynyt huomata äitinsä haavat ja ravitsemustilan heikentyminen. Tytär oli kertonut onnistuneensa sääressä olleen haavan hoidossa hyvin, joten oikeuden mukaan hänen oli täytynyt nähdä myös muut kehossa olleet haavat.

Tuomiolauselmassa huomautetaan, ettei avuttomassa tilassa ollut sairas äiti olisi kyennyt hankkimaan itselleen apua tai arvioimaan itse sairaanhoidollista tarvettaan.

Oikeuslääkärin mukaan naisen kuolema olisi lykkääntynyt kuukausilla, jos hänet olisi toimitettu asianmukaiseen hoitoon aiemmin. Tytärtä ei kuitenkaan voitu tuomita kuolemantuottamuksesta, koska kuolinsyyksi kirjatun keuhkokuumeen alkamisajankohdasta ei voitu osoittaa täyttä lääketieteellistä varmuutta. 

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen kuolemantuottamuksesta, mutta katsoi naisen syyllistyneen heitteillepanoon. 64-vuotias tytär tuomittiin 20 päiväsakkoon, joista hänen tuloillaan kertyi maksettavaa 380 euroa.

Marraskuun lopussa annettu tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja