Kätilö varasti erittäin vaarallista fentanyyliä synnytyssaleista Kuopiossa – selvisi sakoilla, ei menettänyt ammattiaan

2:10
Lääkevarkauksiin syyllistyivät useimmin lähihoitajat – katso uutisvideo

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hämmästeltiin epäselviä lääkekorttimerkintöjä ja vaaralliseen aineen hävikkiä. Luvut alkoivat jälleen täsmätä, kun yksi kätilöistä jäi pois töistä.

Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi syyskuun alussa tuomionsa kolmen vuoden mittaiseksi venyneessä rikossaagassa, jossa kätilöä syytettiin varkaudesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Nainen myönsi syyllistyneensä kumpaankin rikokseen.

Kätilön kertoman mukaan kaikki alkoi siitä, kun hän huomasi lääkeroskiksen vieressä kahden millilitran fentanyyliampullin, joka oli menossa roskiin. Ampullissa oli hänen mukaan jäljellä noin puoli milliä ainetta.

Kätilö vei ampullin kotiinsa, vaikka ymmärsi toimineensa vastoin ammattieettisiä sääntöjä ja moraalia. Hän koki, ettei "kukaan muu auttaisi tai ymmärtäisi häntä".

Kotonaan hän oli kokeillut noin 0,25 mikrogramman fentanyyliannosta. Pian hän ymmärsi, miten koukuttavaa synnytyksen kivunlievityksessä käytettävä aine oli. Ampullijämästä alkoi kahdeksan kuukautta kestänyt rikoskierre vuoden 2017 tammikuun ja elokuun välisenä aikana.

Kätilö oli rikosten tekoaikaan 34-vuotias.

Vaarallisin opioidi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan fentanyyli on tavanomaisista opioideista kaikkein vaarallisiin. Fentanyyli on painoyksikköä kohden 50–100 kertaa voimakkaampi kuin morfiini tai heroiini. Kyseessä on siis erittäin vaarallinen huumausaine, jonka yliannostus voi johtaa nopeasti hengityslamaan. Yliannostus puolestaan voi tapahtua erittäin herkästi aineen voimakkuuden vuoksi.

Syytteen mukaan kätilö vei synnytyssalien lääkekaapeista 2 millilitran injektionesteampulleja 257 kappaletta. Määriä ei kuitenkaan pystytty jälkikäteen täsmällisesti toteennäyttämään. Kätilö myönsi anastaneensa noin sata ampullia.

Osastolla oli kiinnitetty huomiota fentanyylin hävikkiin ja aineen keskimääräisen kulutuksen kasvuun sairaalassa. Vuonna 2015 fentanyyliampulleja käytettiin keskimäärin 207 kappaletta kuussa. Vuoden 2017 heinäkuuhun mennessä ampulleja kului kuukausittain lähes 340 kappaletta.

Sairaala alkoi setviä tapausta ja teki poliisille ilmoituksen havaituista epäselvyyksistä.

Tekijän jäljille päästiin lääkekorttimerkintöjen, kulkutietojen ja niin sanotun älylääkekaapin avaamistietojen perusteella. 

Kikkailua väärillä kirjauksilla

Kätilö anasti ampulleja tavanomaisten työtehtävien lomassa. Kun potilas saa lääkettä, sen antaminen merkitään korttiin ja potilaskertomukseen. Sairaalassa oli huomattu, että osa fentanyylin antamista koskevista merkinnöistä ei ollut täsmännyt muiden järjestelmien ja tietojen kanssa.

Kätilö oli muun muassa kirjannut fentanyyliä potilaalle, joka ei todellisuudessa ollut sairaalassa. Hän oli myös merkinnyt lääkkeen määrääjäksi ja antajaksi lääkärin, joka ei ollut todellisuudessa ollut työvuorossa kyseisinä päivinä.

Kun kätilö valmisteli epiduraalipumppua synnytyksiin, hän jätti fentanyyliampullin lisäämisen tarkoituksellisesti viime tinkaan. Toisinaan synnytys saattoi olla edennyt jo niin pitkälle, ettei potilaalle annetukaan epiduraalipumppua ja fentanyyliampulli jäi käyttämättä.

Kätilö kirjasi ampullin käytetyksi, mutta otti sen itselleen.

Näin kätilö jäi kiinni

Tuomiolauselmassa kerrotaan, että fentanyylejä säilytetään synnytyssaleissa lukittujen lääkekaappien takana. Ovi pitää avata erillisellä avaimella, jonka käytöstä jää lokimerkintä.

Lokitiedoista selvisi, että sairaanhoitaja oli asioinut lääkekaapilla tavanomaista runsaammin työaikanaan sekä vapaa-ajallaan. Runsaat käynnit lääkekaapilla eivät oikeuden mukaan voineet selittyä vain tavanomaisilla lääkekaapin täyttämistehtävillä.

Lokijärjestelmän tiedot yhdistettiin lääkekortteja koskeneisiin epäselvyyksiin. Asiaa selvittäneiden henkilöiden katseet kääntyivät kätilöön.

Naista kuulusteltiin ensimmäisen kerran esitutkinnassa loppuvuodesta 2017. Todistajien mukaan synnytyssalikohtaisten ampullimerkintöjen epäselvyydet olivat alkaneet täsmentyä sen jälkeen, kun kätilö ei ollut enää töissä. 

Huumesyyte ehti vanhentua

Tapaus tuli vireille käräjäoikeuteen viime vuoden lopulla. Koronaepidemian vuoksi käräjäkäsittely kuitenkin siirtyi useilla kuukausilla toukokuulta elokuulle.

Oikeusprosessin aikana kätilö oli tullut raskaaksi ja saanut lapsen. Nainen koki saaneensa epäasiallista kohtelua entisessä työyhteisössään, jossa häntä oli nimitelty narkomaaniksi. Häntä ei ollut päästetty kotiutumaan synnytyssairaalasta ilman sosiaalityöntekijän tapaamista.

Käräjäoikeus piti ymmärrettävänä, että poikkeukselliseen tapaukseen reagoitiin työyhteisössä voimakkaasti. Oikeus katsoi myös, että fentanyylin vaarallisuus lisäsi teon moitittavuutta.

Lieventävänä seikkana tuotiin ilmi se, ettei nainen ollut levittänyt tai kaupannut ainetta.

Lisäksi hän oli omatoimisesti selvittänyt tapahtunutta viranomaisten kanssa.

Esitutkinnan alkamisesta käräjien käymiseen oli ehtinyt kulua liki kolme vuotta. Syyteoikeus huumausaineen käyttörikoksesta ehti vanhentua, joten syytekohta hylättiin kokonaan.

Oikeus piti kohtuullisena seuraamuksena sakkorangaistusta, sillä oikeusprosessi oli venynyt pitkäksi ja naisen työmahdollisuudet olivat rikoksen vuoksi heikentyneet huomattavasti.

Kätilö tuomittiin varkaudesta sataan päiväsakkoon, jotka tekivät hänen tuloillaan 600 euroa. Kahden päivän kiinniottoaika vähensi sakkojen määrän vielä 564 euroon.

Hoitajat sai potkut, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri Julkiterhikissä hänen nimensä on edelleen. Rikokseen syyllistyminen ei siis vienyt häneltä oikeutta ammatinharjoittamiseen.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hovioikeuteen. Syyttäjä on jo ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja