Ruokahävikki on tähtitieteellisissä lukemissa – Luken tutkimus valmistui: laitoksissa syntyy jopa 78 miljoonaa kiloa elintarvikejätettä vuosittain

Luke on selvittänyt ravitsemispalveluiden ruokahävikin ja elintarvikejätteen määriä kahden vuoden aikana yhteistyössä alan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

"Täysin tarpeettomia ilmastovaikutuksia"

Mitattu elintarvikejäte sisältää alun perin syömäkelpoisen ruokahävikin ja syömäkelvottoman biojätteen, kuten kahvinporot ja kuoret.

– Hukkaan heitetty ruoka aiheuttaa täysin tarpeettomia ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia. Lisäksi poisheitetyn ruoan tuottaminen ravitsemispalveluissa teettää turhaa työtä keittiössä ja on silkkaa rahanmenoa alan yrityksille ja kunnille, sanoo Luken tutkija Kirsi Silvennoinen.

16 prosenttia syömäkelpoisesta ruuasta hävikkiin

Mittauksiin osallistuneissa toimipisteissä valmistetusta ruoasta noin 16 prosenttia päätyi hävikkiin. Kun mukaan lasketaan syömäkelvottomat biojätteet, syntyi elintarvikejätettä 21 prosenttia.

Asiakasta kohti hävikkiä syntyi keskimäärin 90 grammaa. Suurin aiheuttaja oli tarjoiluhävikki, eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten. Suurimmat hävikkimäärät syntyvätkin juuri linjastoravintoloissa.

– Linjastoihin valmistettavaa ruokamäärää pitäisi pystyä ennakoimaan niin, ettei ylijäämää syntyisi näin paljoa. Mittaaminen ja seuranta ovat avainasemassa, jotta nähdään mistä hävikki omassa yrityksessä muodostuu, Silvennoinen sanoo.

Myös asiakkaan täytyy muistaa vastuunsa

Hävikkiä voidaan ehkäistä suunnittelemalla entistä tarkemmin toimintaa ja ruokatilauksia sekä kannustamalla henkilökuntaa. Toki myös asiakkaalla on oma vastuunsa ottaa oikea määrä ruokaa ja olla tilaisuuden tullen joustava esim. ruokalistan suhteen.

– Ymmärrettävästi ruoka ei saa loppua kesken, mutta mahdollisuus vaihtaa linjaston ruokalajeja päivän aikana voisi auttaa vähentämään hävikkiä. Tällöin myös edellisten päivien ruokia voitaisiin käyttää paremmin, pohtii Silvennoinen.

EU valvoo ruokahävikkiä

EU:n jätedirektiivi velvoittaa jäsenmaat mittaamaan ja raportoimaan elintarvikejätemäärät yksityiskohtaisesti neljän vuoden välein. Luke seuraa jatkossakin ravitsemispalveluiden elintarvikejätettä osana koko ruokaketjun elintarvikejätteen seurantaa.

– Mittauksiin osallistuvien toimipisteiden määrää pyritään tulevaisuudessa edelleen kasvattamaan edustavuuden parantamiseksi, kertoo Luken tutkija Sampsa Nisonen.

Myös yritykset voivat hyödyntää mittausten tuloksia työssään hävikin vähentämiseksi. 

Lue myös: Kasvisruokavalio on ilmastoteko, mutta sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia suomalaiseen ruoantuotantoon ja luonnon monimuotoisuuten