Riina Law taistelee kiusaamista vastaan | MTV Uutiset
Riina taistelee netin kiusaamisväkivaltaa vastaan: "Me aikuiset emme usein halua myöntää ilmiön olemassaoloa"
Riina Law uskoo, että matka tutummasta nettikiusaamisesta – nimittelemisestä, nöyryyttämisestä tai itsetuhoon yllyttämisestä – kovempiin rikoksiin on nykyisin usein hyvin lyhyt. Taustalla kuvituskuva.Shutterstock/Juha Tuomi
Julkaistu 22.03.2026 06:49
JENNA MENDEZ
Riina Law taistelee kiusaamista vastaan. Law pelkää, ettei kenelläkään Suomessa ole kokonaisvaltaista koppia vakavasta ongelmasta.
Kiusaamisväkivallan vastaista vapaaehtoistyötä tekevä Riina Law tapasi tammikuussa tasavallan presidentin puolison Suzanne Innes-Stubbin, jotta myös valtionjohto heräisi tilanteen vakavuuteen.
Law’n mukaan nykyisessä netin kiusaamisväkivallassa on usein kyse paljon laajemmasta nuorison pahoinvointi-ilmiöstä, jota aikuiset hyssyttelevät.
– Tapaaminen oli ihan mahtava. Rouva Innes-Stubb oli vaikuttunut vapaaehtoistyöstämme ja kiitti meitä siitä. Jaoimme yhdessä syvän huolen siitä, miten vakavaa kiusaamisväkivalta on ja miten tärkeää siihen on puuttua yhdessä, Law kertoo MTV Uutisille.
Law kokee työnsä niin keskeiseksi yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta, että myös valtionjohdon ja poliittisten päättäjien on aika herätä tilanteen vakavuuteen.
– Olen kyllästynyt aikuisten sanomattomaan sopimukseen siitä, ettei kiusaamisväkivallan lopettamiseksi voida tehdä enempää.
Riina Law'n mukaan tapaaminen Suzanne innes-Stubbin (kuvassa) kanssa oli onnistunut.Credit: ZUMA Press, Inc. / Alamy Stock Photo
Tuttavaansa siteeraten Law arvioi, että erityisesti Etelä-Suomessa ja suurissa kaupunkikeskuksissa käytännössä jokaisen koulun lähistöllä toimii melko aktiivinen nuorisoporukka, joka uhkailee ja kiristää myös nuorempia lapsia vakaviin tekoihin.
Law’n mukaan matka tutummasta nettikiusaamisesta – nimittelemisestä, nöyryyttämisestä tai itsetuhoon yllyttämisestä – kovempiin rikoksiin on nykyisin usein hyvin lyhyt.
– Kun yksittäinen lapsi tai nuori saadaan järjestelmällisesti pelon ja häpeän valtaan, hän voi hakeutua kyseenalaiseenkin porukkaan turvaa saadakseen, mikä altistaa helposti uusille hyväksikäytön, painostamisen ja kiristämisen kierteille.
Somessa tapahtuva groomaaminen, sopimattomien kuvien kalastelu ja seksuaalissävytteinen häirintä ovat Law’n mukaan arkipäiväistyneet nuorten ilmiöt, jotka täyttävät usein rikoksen tunnusmerkit.
– Tämä on iso ja pelottava vyyhti, eikä kyse ole enää irrallisesta netissä tapahtuvasta huutelusta tyyliin "tapa itsesi", vaan ilmiöstä, jossa verkkovälitteinen väkivalta kytkeytyy nopeasti painostamiseen, kiristämiseen ja konkreettisiin rikoksiin.
"Jengirikollisuuden esiaste"
Law pelkää, ettei kenelläkään Suomessa ole kokonaisvaltaista koppia ongelmasta.
– Olen kiinnostunut jengirikollisuuden esiasteista. Minusta me aikuiset emme ole vielä tunnistaneet riittävän hyvin sitä, miten vakavaa ja järjestäytynyttä väkivaltaa tapahtuu somevälitteisesti jo ala- ja yläkoululaisten keskuudessa.
Law’n mukaan koko kuvio täytyy muuttaa, eikä ratkaisu löydy yksittäisistä keinoista vaan aikuisten toimintakyvystä.
– Fokuksessa tulee olla aikuisten kyvykkyys puuttua kiusaamisväkivaltaan. Me aikuiset teemme tässä yhteiskunnassa asioita joko mahdolliseksi tai mahdottomaksi, ja vastuu on ensisijaisesti meidän.
– En halua sanoa, että nuoret ovat pilalla, vaan että aikuiset eivät ole vielä riittävän kartalla siitä, kuinka vakavasta ilmiöstä on kyse. Ongelmaa myös vähätellään, eikä kouluissa aina haluta tunnistaa sen laajuutta.
Riina Law uskoo, että aikuiset eivät ymmärrä, kuinka vakava ilmiö kiusaaminen on. Kuvituskuva.Shutterstock
Yläaste loppuun kotona
Law’lla on ilmiön kanssa paljon pelissä myös henkilökohtaisesti. Viime keväänä hänen oma poikansa, jota oli kiusattu, kertoi jotain järkyttävää.
Myös koko muu perhe joutui aktiivisen kiusaamisväkivallan vaikutuspiiriin, kun toinen pojista joutui suorittamaan yläasteen loppuun kotona, perheen omaisuutta rikottiin ja uhkailun sekä pelottelun kulttuuri varjosti arkea jatkuvasti.
Law’n poikiin kohdistui vuosien ajan niin vakavaa väkivaltaa, että siitä on jäänyt pysyviä seurauksia. Kokemusten myötä hänen katseensa on kääntynyt muihin lapsiin ja perheisiin.
– Omien lasteni kohdalla en voi muuttaa sitä, mitä he ovat jo kokeneet. Nyt keskitymme yhdessä toipumiseen ja uuden tulevaisuuden rakentamiseen. Lapseni pyysivät, että tekisimme yhdessä jotain, jotta muiden ei tarvitsisi käydä läpi samaa. Siksi perustimme yhdistyksen ja TABU-muutosohjelman vapaaehtoistyölle.
Lasten ja nuorten välinen kiusaamisväkivalta saa netissä entistä raaempia muotoja. Juttu jatkuu videon alla.
23:51Haastattelussa Goodwin Society ry:n toiminnanjohtaja Riina Law, Pelastakaa lapset -järjestön asiantuntija Mikko Ahtila ja rajua kiusaamista kokenut Riikka Kyllönen.
"Puhuttava sen oikealla nimellä"
Law kertoo kuulleensa useilta paikkakunnilta kodeista, kouluista ja muilta sidosryhmiltä viestiä, että lapsia, nuoria ja perheitä jopa ohjataan välttämään sanaa kiusaaminen ja puhumaan sen sijaan esimerkiksi "konflikteista" tai "erimielisyyksistä".
– Tällainen kielenkäyttö hämärtää olennaisia eroja ilmiöiden välillä ja vaikeuttaa kiusaamisväkivallan tunnistamista sekä siihen puuttumista. Kaikki konfliktit tai yksittäiset teot eivät ole kiusaamisväkivaltaa, mutta silloin kun toiminta perustuu vallan epätasapainoon ja toistuvuuteen, kyse on eri ilmiöstä.
Law’n mukaan juuri tämä ero jääkin usein kielen tasolla piiloon. Väkivaltaa on hänestä monenlaista, mutta kiusaamisväkivaltaan liittyy aina tietyt tunnusomaiset piirteet, kuten sosiaalinen valta. Siksi ilmiön täsmällinen nimeäminen on olennaista.
– Verkossa tapahtuva kiusaaminen ei ole normaalia härnäämistä tai epäreilua "läppää", vaan kiusaamisväkivaltaa tai nettivälitteistä kiusaamisväkivaltaa.
Kiusaaminen sanana koetaankin Law’n mukaan laajalti vähätteleväksi, ja jo valmiiksi ilmiötä pienentävä asenneilmapiiri vain vahvistuu, jos myös käytetty kieli häivyttää väkivallan luonnetta.
– Kiusaamisväkivalta ei enää rajoitu kouluun tai koulumatkoihin, vaan se ulottuu vapaa-aikaan ja koteihin saakka verkon, sosiaalisen median ja laitteiden kautta. Siksi tapahtumapaikkaa korostavien määreiden sijaan on ensin tunnistettava itse ilmiö oikein.
"Nuoret eivät luota meihin aikuisiin"
Law’n mukaan ilmiö on vielä vakavampi silloin, kun sitä ei haluta nähdä.
– Olen kamppaillut sen kanssa, miten koulut saadaan myöntämään, että suuri osa väkivallasta jää piiloon, koska nuoret eivät luota meihin aikuisiin toimijoina. Poikani sanoi minulle, että "te aikuiset ette tajua sitä".
Luottamuspula heijastuu Law’n mukaan myös siihen, miten kiusaamisväkivaltaa käsitellään viranomaisissa. Hän tuntee hyvin käytännön haasteet ja kankeat prosessit, jotka liittyvät erityisesti netissä alkaneisiin tapauksiin.
– Olen kuullut useista tapauksista, joissa netissä alkanut groomaaminen on johtanut vakaviin tekoihin. Yhdessä esimerkissä nuorta yritettiin huijata kahden tytön toimesta toisen tytön profiililla, ja tilanne eskaloitui järjestettyyn pahoinpitelyyn, jossa uhri pahoinpideltiin koulussa kahden koulun ulkopuolisen nuoren miehen toimesta.
Miten poliisi puuttuu nettikiusaamiseen Suomessa? Juttu jatkuu videon alla.
9:09Kuinka vakava rikos nettiuhkailu on? Haastattelussa Helsingin poliisin komisario Simo Kauppinen.
Tapahtuman viranomaiskäsittely ei ole Law’n tietojen mukaan kunnolla edes alkanut, vaikka kyseessä on useita kuukausia sitten tapahtunut pahoinpitely ja osapuolet alaikäisiä.
Law’n mukaan tapaus havainnollistaa laajempaa ongelmaa.
– Kynnys toimia todellisesti on hyvin korkea. Tällaisissa tilanteissa näkyvät selvästi ne tyypilliset haasteet, joiden taakse rikosten selvittely usein jää, vaikka myös koulu pyrkisi lähtökohtaisesti tekemään kaiken.
"Puuttuminen on sattumanvaraista"
Jotain kentällä kuitenkin tapahtuukin. Opetushallitus on Law’n tietojen mukaan valmistelemassa uusia ohjeistuksia koulujen kurinpito- ja puuttumistoimiin.
Law’n mukaan arjen todellisuus kouluissa ja kodeissa on kuitenkin yhä kirjava.
– Olemme järjestönä tuoneet esiin kentän ja perheiden todellisia tarpeita. Minulta kysytään toistuvasti, miten on mahdollista, ettei tilanteisiin puututa lainkaan.
Riina Law muistuttaa, että nettivälitteiseen kiusaamisväkivaltaan puuttuminen ei voi enää jäädä yksittäisten vanhempien tai vapaaehtoisten varaan.
Todellisuudessa puuttumista tapahtuu usein, mutta tieto siitä, mitä tehdään ja miten, ei välity, eikä toiminta ole tasalaatuista.
Käytännössä puuttuminen riippuu Law’n mukaan yhä liikaa siitä, kuinka hyvin kiusatun perhe tai asiaa ajava kuraattori jaksaa ja osaa viedä prosessia eteenpäin.
– Kunnissa on valtavia eroja esimerkiksi siinä, miten kiusaamisväkivaltatilanteita kirjataan ja miten niiden ratkeamista seurataan.
39 prosenttia nuorista kokee, ettei aikuiselle kannata kertoa väkivallasta
Iso ongelma on Law’n mukaan myös se, etteivät nuoret luota aikuisiin. THL:n tuoreen raportin mukaan Suomen kouluissa keskimäärin 39 prosenttia nuorista kokee, ettei aikuiselle kannata kertoa väkivallasta, koska se ei auta tai tilanne pahenee.
– Nuoret eivät luota meihin, Law huokaa.
Law’n mielestä keskeinen haaste onkin, että kiusaamisväkivaltaa tarkastellaan yhä liian usein viivytellen ja aikuisten ehdoilla, vaikka ilmiötä pitäisi ensisijaisesti tarkastella uhrien näkökulmasta.
– Me yhteiskuntana nojaamme yhä siihen, että joku muu kuin kiusattu itse määrittelee jälkikäteen, mitä on tapahtunut. Me aikuiset emme selvästi usein halua myöntää ilmiön olemassaoloa.
Keskeinen päämäärä, jota Law ajaa, on, että kaikki aikuiset pystyisivät tunnistamaan, ratkomaan ja ehkäisemään kiusaamisväkivaltaa ilmiöineen nykyistä paremmin. Law’n mukaan kyse ei ole yksittäisistä tapauksista, vaan rakenteellisesta ongelmasta, joka edellyttää yhteistä johtamista ja aikuisten välistä vastuunkantoa.
– On hienoa, että olemme saaneet tämän aiheen tuotua näihin pöytiin. Tiedosta tekoihin on meidän slogan. Sitä latua tässä nyt aurataan – ja yksin emme onnistu.
"Vastuun on noustava myös valtionjohdon tasolle"
Nettivälitteiseen kiusaamisväkivaltaan puuttuminen ei Law’n mukaan voi enää jäädä yksittäisten vanhempien tai vapaaehtoisten varaan, vaan vastuun on noustava myös valtionjohdon tasolle.
– Kävimme Suzanne Innes-Stubbin kanssa läpi muutosohjelmamme suunnitelmaa ja sitä, mitä aiomme saada aikaiseksi. Ajatuksemme ovat rohkeita ja toivoa koteihin luovia, ja tarkoituksena on demokratisoida toimijuus niin, että asioihin puuttuminen todella mahdollistuu.
Law kertoo, että tapaamisessa he löysivät yhteistä kosketuspintaa erityisesti väkivallan ehkäisyn ja aikuisten vastuun teemoissa.
– Tutkimusten mukaan lapsi tai nuori, joka oirehtii väkivaltaisella käyttäytymisellä eikä saa turvallista kasvatusta, rajoja ja aikuisen korjaavaa tukea, on suuremmassa riskissä jatkaa väkivaltaista käyttäytymistä myös aikuisena, esimerkiksi läheisissä ihmissuhteissa.
Law on käynyt keskusteluja myös ministeriöissä sekä ministerien ja kansanedustajien kanssa, jotta kiusaamisväkivalta nousisi keskiöön myös puolueiden ohjelmissa ja poliittisessa päätöksenteossa.
Katso myös: Kiusaaminen jättää kauaskantoiset jäljet
10:33Sofia Laitisen tilanteessa kiusaaminen alkoi yläasteella. Se jätti pitkäaikaiset jäljet Laitisen elämään. Laitisen lisäksi haastattelussa Vamos Tampereen valmentaja Ville Mäkelä.
