Koulukiusatut kokevat epäoikeudenmukaiseksi, jos he jäävät yksin kiusaamiskokemustensa kanssa.
Asiantuntijan mukaan kiusaamiseen pitäisi puuttua niin aktiivisesti, että se näkyy uhrille systemaattisena ja tehokkaana toimintana. Lisäksi viranomaisten välinen vastuunjako kaipaisi selkeyttämistä.
– Tekijään kohdistuvan moitteen pitäisi näkyä kiusaamisen uhrille, sanoo Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä, joka on perehtynyt muun muassa julkisen sektorin vastuu- ja valvontakysymyksiin.
Hän muistuttaa, että myös alaikäiselle on mahdollista määrätä esimerkiksi lähestymiskielto.
Mäntylän tutkimusten perusteella kiusaamistapausten ratkaiseminen voi lähteä liian verkkaisesti käyntiin. Kiusatulle muutamakin viikko odotellessa voi olla rankkaa.
– Vaikka aikuisten mielestä asiaan on tartuttu, lapsen näkökulmasta ei välttämättä ole tehty mitään tehokasta. Tosin joskus taustalla voi olla se, ettei koulu voi kertoa kaikista aloitetuista toimista kuten lastensuojeluprosesseista.
Mäntylä ehdottaa, että varsinkin vakavammassa kiusaamisessa uhrille viestitetään näkyvästi, että asiaan on puututtu.
Lue myös: Psykoterapeutti vertaa koulukiusaamista perheväkivaltaan – näin traumoja voisi estää
Toimintasuunnitelma auttaa
Kiusaamisen taustalla ovat usein epätasapainoiset valtasuhteet.
