Koulukiusaamisen uhri voi kokea jäävänsä ilman apua – muutamankin viikon odotus voi olla lapselle rankkaa

2:08
Katso myös MTV:n uutisjuttu marraskuulta: Koulukiusaaminen yhä vakavampi ongelma – tuhannet lapset kiusaamisen uhreina jatkuvasti

Koulukiusatut kokevat epäoikeudenmukaiseksi, jos he jäävät yksin kiusaamiskokemustensa kanssa. 

Asiantuntijan mukaan kiusaamiseen pitäisi puuttua niin aktiivisesti, että se näkyy uhrille systemaattisena ja tehokkaana toimintana. Lisäksi viranomaisten välinen vastuunjako kaipaisi selkeyttämistä. 

– Tekijään kohdistuvan moitteen pitäisi näkyä kiusaamisen uhrille, sanoo Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä, joka on perehtynyt muun muassa julkisen sektorin vastuu- ja valvontakysymyksiin. 

Hän muistuttaa, että myös alaikäiselle on mahdollista määrätä esimerkiksi lähestymiskielto.

Mäntylän tutkimusten perusteella kiusaamistapausten ratkaiseminen voi lähteä liian verkkaisesti käyntiin. Kiusatulle muutamakin viikko odotellessa voi olla rankkaa.

– Vaikka aikuisten mielestä asiaan on tartuttu, lapsen näkökulmasta ei välttämättä ole tehty mitään tehokasta. Tosin joskus taustalla voi olla se, ettei koulu voi kertoa kaikista aloitetuista toimista kuten lastensuojeluprosesseista. 

Mäntylä ehdottaa, että varsinkin vakavammassa kiusaamisessa uhrille viestitetään näkyvästi, että asiaan on puututtu.

Toimintasuunnitelma auttaa

Kiusaamisen taustalla ovat usein epätasapainoiset valtasuhteet. 

Vaikka lapsi olisi alun perin kertonut kiusaamisesta ja siihen olisi puututtu, hän ei aina uskalla kertoa sen jatkumisesta tai pahenemisesta. Koulussa luullaan, että kaikki on kunnossa, mutta kiusattu kokee, että mitään ei ole tapahtunut eikä kenelläkään ole riittäviä keinoja puuttua asiaan. 

– Esimerkiksi Norjassa pitää tehdä toimenpidesuunnitelma, jossa määritellään seuraavat askeleet ja määräajat kiusaamisen estämiseksi. Kaikille osapuolille on selvää, että asiassa edetään selkein sävelin. Suunnitelmasta on sekin hyöty, että tekijä tietää seuraukset, jos asiassa ei edistytä. 

Koulut voivat Suomessa käyttää erilaisia kurinpitokeinoja, kuten varoituksia, jälki-istuntoa, opetuksen epäämistä akuutissa tilanteessa tai määräaikaista erottamista. Kiusaamiseen voidaan puuttua myös esimerkiksi välituntien porrastamisella ja ryhmäsiirroilla. 

Mäntylän mukaan kiusaamisen kitkemisessä on otettu edistysaskeleita. Esimerkiksi tunnetaitojen opettelu on tullut kouluihin. Myös oikeustapausten perusteella kiusaamiseen puututaan aiempaa aktiivisemmin, ja jatkoseurantaa on lisätty. 

Erot oppilaitosten välillä ovat kuitenkin suuria, kertoo THL:n kouluterveyskysely 2021. Kun joissakin kouluissa 8.–9.-luokkalaisista liki viidesosa kertoi joutuvansa viikoittain kiusatuksi, toisessa ääripäässä vain reilu prosentti kertoi samaa. 

Eroon pallottelusta 

– Koulukiusaamisessa viranomaisten eli lähinnä sosiaalitoimen, poliisin ja koulutoimen vastuualueet eivät ole selkeitä, Mäntylä sanoo. 

Koulunkäynnin turvaamisessa tärkein rooli on oppilaitoksilla, mutta niiden juridinen vastuu rajoittuu vain kouluaikana tapahtuvaan kiusaamiseen. Koulu ei voi käyttää kurinpitotoimia esimerkiksi koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta tai vapaa-ajalla tehdystä nettikiusaamisesta, vaikka tekijät olisivat samoja. 

– Kiusaamisen selvittelyyn voi jäädä katvealueita ja vastuun pallottelua taholta toiselle. 

2:05
Katso myös: Jos nuori tulee puhumaan kiusaamisesta, mitä kannattaa tehdä?

Jos tapauksesta ilmoitetaan poliisille, se ei voi juuri ryhtyä toimenpiteisiin, koska alle 15-vuotiailla ei ole rikosoikeudellista vastuuta. Sosiaalitoimi taas saattaa siirtää kouluaikana tapahtuvat teot koulun vastuulle. 

– Lainsäädännössä pitäisi säännellä täsmällisesti viranomaisten välisestä yhteistyöstä ja koordinaatiosta. Näitä kannattaisi pohtia laajan tutkijajoukon voimin.  

Toimivaa yhteistyötä viranomaisten välillä on jo kehitettykin osassa kuntia. Esimerkkiä voi hakea myös Ankkuritoiminnasta, jossa puututaan nuorisorikollisuuteen varhaisessa vaiheessa. 

Nuori kutsutaan ankkuritiimin tapaamisiin, kun tietoon on tullut häntä koskeva rikosepäily, huolestuttavaa päihteiden käyttöä tai muuta lainrikkomusta. Mukana on yleensä asiantuntijoita poliisista, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimesta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös koulun kanssa.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja