Vuodessa voi tapahtua paljon, vaikka koulukiusatun lapsen ja hänen perheensä näkökulmasta tilanne voi toisinaan tuntua toivottomalta.
Kerroimme vuosi sitten vaasalaisen isän Joose Salomäen huolesta, joka koski hänen toisen kouluvuotensa aloittanutta poikansa, jota kiusattiin koulussa.
Lue juttu: Koulukiusatun tokaluokkalaisen sanat pysäyttivät Joosen: "Isä, et pysty auttamaan tässä"
Poikaa oli kiusattu koko ensimmäisen kouluvuoden ajan niin pahasti, että häntä pelotti ajatus palaamisesta toiselle luokalle samaan kouluun.
– Hätä ja pelko ovat vahvasti läsnä pienen pojan ajatuksissa, Joose kertoi tuolloin poikansa tilanteesta.
Tuolloin raskainta isälle oli ollut se, ettei oma poika enää luottanut vanhemman kykyyn ratkaista tilannetta.
– Se on vanhemmalle kauhea herätys.
Koulunvaihtoa edistettiin jo ensimmäisenä kouluvuotena, mutta järjestelmä ei Joosesta toiminut tarpeeksi aktiivisesti, eikä aidosti tuntunut kuulevan pienen ekaluokkalaisen hätähuutoa.
Lue myös: Koulukiusaaminen lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä – toimi näin, jos lapsi kertoo kiusaamisesta
Uudet tuulet
Nyt, vuotta myöhemmin, Joosen pojan koulutaipaleella puhaltavat uudet, toiveikkaammat tuulet.
– Poika on aloittamassa uudessa koulussa nyt syksyllä, Joose kertoo puhelimitse MTV Uutisille.
Poika on Joosen ainoa lapsi, joka asuu isän ja äidin luona vuoroviikkoperiaatteella. Äidin luona asuu myös vuotta nuorempi sisko, joka käy samaa koulua, johon poika on nyt vaihtamassa.
– Vaikka se ei saisi mennä niin, että kiusattu vaihtaa koulua. Valehtelisin kuitenkin, jos en sanoisi, että se oli se helpoin ratkaisu isoimpaan hätään, Joose toteaa.
Vieläkin helpommaksi muutoksen tekee se, että uudessa koulussa poikaa odottaa jo pari tuttua kaveria ja Joosekin on muuttanut samalle alueelle. Koulunvaihto helpottaa siis koko perheen arkea.
Joose kertoo, että vaikka poikaa hieman jännittää kouluvuoden aloitus, ei stressi ole mitään verrattuna vuoden takaiseen kauhuun.
– On hän nytkin murehtinut sitä, että entä jos siellä joku kiusaa. Ei se kuitenkaan ole ollut sellaista pakokauhun omaista, hän kertoo.
Lue myös: Millainen vastuu koululla on lasten kasvatuksessa? Vanhemmilla erilaisia käsityksiä
Mitä tapahtui jutun julkaisun jälkeen?
Vuosi sitten julkaistun jutun jälkeen Joose kokee, että suhtautuminen perheeseen muuttui vanhalla koululla.
Vanhempien ja koulun välillä oli ollut jo aikaisemmin keskusteluja tilanteesta, mutta yhtäkkiä asioiden selvittelyyn tuli aivan uudenlaista tarmoa.
– Voisi sanoa, että oli sellaista miellyttämisen halua, Joose kuvailee.
Joosesta ja pojan äidistä oli kuitenkin äärimmäisen ikävää, että tilanteen oli pitänyt mennä niin pitkälle, että heidän poikansa kiusaamista piti julkisesti puida suomalaisessa mediassa, jotta vihdoin alkoi tapahtua.
Koko perhe kouluväkivallan uhrina – mitä siitä seuraa? Juttu jatkuu videon alla.
9:54
Koulukuraattori syksyksi
Syyslukukauden ajan poika kävi joka toinen viikko koulukuraattorin luona. Suurempia ongelmia kiusaajien kanssa ei enää tullut ja pojan koulunkäynti saatiin rauhoitettua. Jos kiusaamiseen viittaavia tilanteita syksyn aika syntyi, koululta raportoitiin niistä aiempaa aktiivisemmin.
– Oli yhteisiä tapaamisia vanhempien, kuraattorin ja luokanopettajan kanssa, Joose muistelee.
Lue myös: Taimelan koulussa koulukuvaukset toteutettiin yllättävällä tavalla
Joulukuussa päätettiin, että tilanne oli rauhoittunut siinä määrin, että pojan ja kuraattorin tapaamiset lopetettiin. Keväällä kiusaaminen kuitenkin taas jatkui.
– Maaliskuussa, kun kiusaaminen rupesi ottamaan uusia kierroksia, tuli yhteydenotto aluerehtorilta, että poika pääsee vaihtamaan koulua, Joose kertoo.
Joose päätti, että loppukeväästä selvittäisiin tavalla tai toisella, vaikka se tuntuikin hänestä väärältä lapsen takia. Vanhemman pitäisi aina yrittää vääntää loppuun asti.
– Myönnän, että siinä tuli toimittua väärin. Päätin, että kun koululla ei tuntunut olevan halua oikeasti tehdä asialle suuremmin mitään, ei ollut enää kuin kaksi vaihtoehtoa: kiva-kiva-tapaamisia jatketaan, jolloin kiusaaminen loppuu ehkä hetkeksi, mutta ne eivät poista ongelmaa.
– Toinen vaihtoehto olisi ollut se, että otan yhteen kiusaajien vanhempien kanssa, mikä ei todennäköisesti olisi johtanut yhtään mihinkään, hän kertoo.
Katso myös: Roni eli pelossa alakoulusta asti – sisukas tempaus kiusaamista vastaan
Tutustuminen uuteen kouluun
Joose kävi poikansa kanssa tutustumassa uuteen kouluun ja luokkaan viime keväänä.
– Olin jo etukäteen kuullut tuttujen kautta paljon hyvää sekä koulusta, että opettajastakin, hän kertoo.
Uudesta opettajasta jäi todella positiivinen olo ja koulu on vanhaa oppilasmäärältään hivenen pienempi.
– Siellä on esimerkiksi tällainen välituntikaveripenkki. Jos joku on siellä yksin, kaikkien pitää käydä hakemaan leikkimään mukaan. Yllättävää on, että se kuulemma oikeasti toimii.
Lue myös: Psykologi loukkaavasta somekommentoinnista: "Selitellään itselle sillä, että kun tuo toinen on niin tyhmä, että se on ansainnut tämän"
Joose kävi pitkän keskustelun tulevan luokanopettajan kanssa. Tämä kertoi rehellisesti, että ongelmiakin on uudessa luokassa, mutta niihin on keinot käytössä. Luokassa on esimerkiksi koulunkäynnin ohjaaja ylimääräisenä tukena.
– On hienoa, että siitä kerrottiin avoimesti ja samalla kerrottiin, miten asiaa hoidetaan. Jo itsessään tällainen kommunikointi on edellistä koulua valovuosia edellä, hän kertoo.
Ote kiusaamiseen tuntui täysin erilaiselta vanhaan kouluun verrattuna.
– Kyllähän tässä vahvasti on sellaista "uuden alun" tunnetta, Joose iloitsee.
Lue myös: Näin tunnetaidot vaikuttavat ryhmähenkeen luokassa – psykologi: "Lapset, joilla on hyvät tunnetaidot, eivät koe tarvetta kiusata"
Julkisuus ja sen vaikutus
Kun juttu Joosesta ja hänen pojastaan viime vuonna julkaistiin, sai se varsin runsaasti julkisuutta. Joose itse sai satoja yhteydenottoja sosiaalisessa mediassa.
– Päällisin puoli oli hieno nähdä, että se herätti ihmisissä ajatuksia ja tunteita. Kiusaaminen on suomalaisessa koulumaailmassa tällä hetkellä iso ongelma, Joose muistuttaa.
Ihmisten avun vastaanottaminen tuntui Joosesta kuitenkin vaikealta, koska Suomi on täynnä muitakin ihmisiä, jotka myös tarvitsevat apua, mutta eivät ole tuoneet tuskaansa julki.
– Päättäviltä tahoilta, kuten joiltain kansanedustajilta, tuli myös viestiä. Oli puhetta siitä, että asioihin pitäisi puuttua. Se mitä yhteiskunnallisella tasolla kaipaisin edelleen olisi, että löydettäisiin niitä keinoja ja ratkaisuja, Joose kertoo.
Rehtorit varoittavat lasten mielenterveyden kriisistä – mikä avuksi? Juttu jatkuu videon alla.
12:21
Sosiaalinen media
Nykypäivänä kiusaaminen on saanut uusia pahempia kierroksia sosiaalisen median myötä. Kiusatut eivät välttämättä pääse piinaa enää karkuun koulun jälkeen, kun se jatkuu esimerkiksi WhatsAppissa.
Lue myös: Tällaisiin ongelmiin koululaiset törmäävät sosiaalisessa mediassa
Joosen pojalla on ollut puhelin esikoulusta asti ja poika on tottunut käyttämään sitä.
– Onneksi olen itse kuitenkin tätä ATK-nörttisukupolvea, niin minulla on hyvin tiukka hallinta siihen, mitä pojalla siellä puhelimessa voi olla, hän kertoo.
Isä seuraa aktiivisesti poikansa puhelimen käyttöä, ettei hän käytä sitä muuhun kuin soittamiseen, viestittelyyn ja Youtuben katseluun.
– Se ehkä voi vähän rikkoa lapsen yksityisyyttä. Sanoin pojalle kuitenkin, että en koskaan mene lukemaan kenenkään välisiä keskusteluita, jos tiedän, että se on joku hänen kaverinsa, Joose kertoo.
Tarkoituksena ei ole kahlita lasta, mutta Joose itsekin on sukupolvea, joka on jo nähnyt millaista kiusaaminen voi olla sosiaalisessa mediassa.
– Ei sinne ole mikään kiire, hän summaa.
Lue myös: Alakoululaiset Jimi, Thomas ja Eliel kertovat, millaista koulukiusaaminen on: "Hirveän vihaisia kommentteja – ujot eivät uskalla someen liittyä"
Sanoista tekoihin
Joose ymmärtää hyvin muita huolestuneita ja turhautuneita vanhempia, joiden lapsia pelottaa koulujen alkaminen kiusaamisen takia. Ongelmia tuottavat koulujen rajalliset resurssit puuttua kiusaamiseen.
Joose toivoo, että kuraattorien määrää kouluissa lisättäisiin. Opettajilla pitäisi myös olla matalampi kynnys ottaa yhteyttä aikuisiin.
– Opettajia pitäisi velvoittaa ottamaan enemmän yhteyttä vanhempiin pienemmistäkin asioista, eikä vain kohautella olkapäitä ja toistella "pojat ovat poikia", hän sanoo.
Aikuisille suunnatut kiusaamista käsittelevät koulutukset ja tietoiskukampanjat ovat toki tärkeitä, mutta Joose toivoo, että löydettäisiin keinoja tavoittaa myös lapset ja nuoret. Heidät pitäisi saada myös vakuutettua.
– Ei riitä, että me aikuiset tiedämme, mikä on oikein ja mikä on väärin. Me emme ole siellä, emmekä näe kaikkea, hän muistuttaa.
Koulukiusaaminen voi olla aikuisen silmään näkymätöntä. Juttu jatkuu videon alla.
10:33
Kuuntele lapsen häpeän yli
Joose kannustaa aidosti kuuntelemaan omaa lasta. Vaikka lapsen mukaan olisi tapahtunut vain jotain pientä, on parempi ottaa se tosissaan ja aidosti kuunnella ja keskittyä.
– Usein siellä on jotain syvempää. Lapsihan ei kovin herkästi puhu, koska kiusaamistilanteet ovat monesti lapselle noloja. Siitä voi olla vaikea kertoa mitään.
Lue myös: "Musertavan häpeällisiä kokemuksia" – asiantuntija kertoo, miten auttaa kiusattua tai yksinäistä lasta
Vanhemman kannattaa panostaa siihen, että lapsi tuntee, ettei hän jää asian kanssa yksin.
– Pitää jaksaa taistella tuulimyllyjä vastaan niin kauan, että löydät sen tahon, joka ottaa kopin ja kuuntelee, Joose jatkaa.
Kuunteleva ja välittävä taho voi olla vaikka oman luokan opettaja, koulun kuraattori, koulun rehtori, aluerehtori tai toisen lapsen vanhemmat.
– Viime kädessä, niin kuin meidän tapauksessamme, se oli julkisuus. Jostain on löydettävä se kanava, mihin se kala jää koukkuun, Joose muistuttaa.