Miksi sosiaalisessa mediassa heitellään loukkaavia kommentteja?
HUS psykiatrian johtava psykologi Jan-Henry Stenberg kertoi MTV:n Huomenta Suomessa somemaailman todellisuuden kaventuvan helposti.
– Netti ja sosiaalinen media ovat etäisiä paikkoja, joissa voi helposti melskata ilman, että joutuu katsomaan puheensa kohdetta silmästä silmään. Siitä puuttuu normaalit inhimillisen vuorovaikutuksen pelisäännöt. Tämä mahdollistaa kaikennäköisen kuplautumisen hyvin tehokkaasti.
Stenberg näkee psykologisina taustatekijöinä erilaiset persoonallisuushäiriöiden piirteet, sekä taipumuksen ulkoistaa ja halun nähdä toiset alempina oman aseman pönkittämiseksi.
– Ne kyllä kovasti lisäävät vihapuheen ja nettikiusaamisen riskiä, Stenberg kertoo.
Stenbergin mukaan taustalla ovat omat ongelmat, oma huono itsetunto ja taipumus negatiiviseen ulkoistavaan asioiden käsittelyyn.
Lue myös: Poliisi: Tässä menee kunnianloukkauksen raja somessa
Vihaan voi jäädä kiinni
Monet ihmettelevät sitä, miksi ihminen katsoo tai seuraa somessa asioita, joihin hän kokee tarvetta kommentoida loukkaavasti.
Stenbergin mukaan ihmisen ollessa tasapainoinen, terve ja myönteisesti ajatteleva, hän valitsee, mitä itse seuraa ja katsoo. Tällöin ihminen ikään kuin valitsee itselleen myönteisen ja suotuisan kuplan.
– Jos ihmisellä on kovasti vaikeuksia ja hän tuntee itsensä heikoksi ja ne tunteet ovat sietämättömiä, niin voi olla, että ihminen suojatunteena alkaa sitten tehdä jotain sellaista, mikä vahvistaa ja pönkittää häntä.
Stenberg näkee, että vihainen somekommentointi on oman itsensä pönkittämistä. Ihmiset jäävät epäterveellä tavalla vihaan kiinni ja kokevat vihaisen kommentoinnin kautta epätervettä voimaantumisen tunnetta.
Lue myös: Jo pienet koululaisetkin voivat joutua verkkohäirinnän kohteeksi – asiantuntija kertoo, mitä vanhemmat voivat tehdä: "Älä vähättele"
Mitätöinti-pönkittämispeli vaatii ryhtiliikkeen
Stenbergin mukaan loukkaavaan somekommentointiin ryhtyvä ei ollenkaan oivalla sitä, miltä asia näyttää vähän ulkopuolelta katsottuna.
– Se lähtee juuri siitä, että ensin mitätöidään kohde ja sitten dehumanisoidaan se toinen, ikään kuin hän ei olisi tunteva ja kokeva ihminen. Sitten siitä tulee tavallaan tällaisen oman mitätöinti-pönkittämispelin pelinappula. Sitä tietenkin selitellään itselle sillä, että kun tuo toinen on niin tyhmä, että se on ansainnut tämän ja se on hänen vikansa.
Stenbergin mukaan Suomessa on yhteiskunnallisen ryhtiliikkeen paikka.
– Olemme jollain tavalla kadottaneet ystävällisen läsnäolevan aikuisen johtajuuden. Pienten lasten ei kuulu olla sosiaalisessa mediassa, eikä kännykällä lainkaan yksin. Kun hän alkaa olla lähellä yläkouluikää, niin silloin se tietenkin täytyy sallia, Stenberg sanoo.
Stenberg peräänkuuluttaa käytöstaitojen ja tunnetaitojen opettamisen perään.
– Ylipäänsä meidän täytyisi kyllä opettaa lapsille enemmän käytöstaitoja ja myös tunnetaitoja. Miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Ja sitten meidän täytyisi tunnistaa tilanteet, joissa viesti ei mene perille. Sitä ei ollenkaan pitäisi laittaa leikiksi, vaan ystävällisellä aikuisella jämäkkyydellä puuttua, Stenberg sanoo.