Joka viides lapsi joutuu oman vanhempansa pahoinpitelemäksi. Lasten kokema fyysinen väkivalta vanhempien taholta on ollut kasvussa viime aikoina.
Lapsen oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan lapsuuteen on perusoikeus. Silti liian moni lapsi elää Suomessa arkea, jossa turva ei ole itsestäänselvyys.
Lapsuudessa koettu väkivalta aiheuttaa useimmille ongelmia ja traumoja koko loppuelämän ajaksi.
– Se voi vaikuttaa mielenterveyteen, ihmissuhteisiin, turvallisuudentunteeseen. Väkivalta aiheuttaa aina inhimillistä kärsimystä, mutta se myös heikentää ihmisen kykyä tuntea empatiaa, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL) puheenjohtaja, kansanedustaja Tarja Filatov.
Lapsiaan kaltoin kohtelevista vanhemmista 80 prosenttia on kokenut itse väkivaltaa lapsuudessa.
– Tutkimusten mukaan näillä vanhemmilla on muita useammin vaikeuksia osoittaa myötätuntoa lastaan kohtaan, Filatov kertoo.
Lue myös: Lähisuhdeväkivaltarikokset kasvussa – alaikäisiä uhreja aiempaa enemmän
Lapsen ääni jää liian hiljaiseksi
Väestötutkimuksen mukaan 16–74-vuotiaista suomalaisista 65 prosenttia on kokenut lapsuusajan lähisuhdeväkivaltaa ja 44 prosenttia parisuhdeväkivaltaa.
Lähisuhdeväkivallan uhreista useampi kuin joka viides on oman vanhemman pahoinpitelemä alaikäinen lapsi.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoihin.
Kouluterveyskyselyn perusteella joka viides lapsi tai nuori on kokenut henkistä väkivaltaa oman huoltajansa taholta viimeisimmän vuoden aikana. Samalla myös epäilyt lapsiin kohdistuvista pahoinpitely- ja seksuaalirikoksista ovat lisääntyneet.
Läheskään kaikki väkivalta ei tule viranomaisten tietoon
THL:n tilastoraportin mukaan merkittävä osa lähisuhdesurman uhreista on alle 15-vuotiaita. Vuonna 2021 Suomessa lähisuhdesurmassa menehtyi 18 ihmistä, joista seitsemän oli lapsia.
Läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei edes ilmoiteta viranomaisille.
– Jos on vaativa erotilanne tai väkivaltatilanne, näyttää siltä, että asioita käsitellään vanhempien oikeuksien näkökulmasta, vaikka lapsen edun pitäisi aina mennä kaiken edelle, Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Niina Remsu sanoo.
Kokemusasiantuntija ja kehittämistyön asiantuntija Maya Waitara puolestaan korostaa sitä, että lapsen näkökulmaa pitäisi aina kuunnella.
– Lapsen ääni jää aina hiljaiseksi eikä lasta kuulla tarpeeksi. Vanhemmat pystyvät puhumaan enemmän ja osaavat käyttää enemmän sellaisia sanoja, joita aikuiset kuuntelevat.
– Meidän pitäisi olla ehdottomasti lasten puolella, kun puhutaan lasten oikeuksista, lastensuojelusta ja väkivallasta, Waitara sanoo.
Lue myös: Tutkija kertoo: Näitä asioita löytyy yleensä lapsiin kohdistuvien henkirikosten taustalta
Tieto ei vaihdu riittävästi viranomaisten välillä
Poliisin mukaan lapset eivät saa tällä hetkellä oikeutta sillä tavalla kuin heidän pitäisi.
– Ilmoitusmäärät lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ovat kasvussa, eivätkä rikosprosessin toimijat ole kyenneet vastaamaan kasvuun. Lasten asioita ei pystytä aina tutkimaan kiireellisesti kuten kuuluisi, ylikomisario Saara Asmundela Poliisihallituksesta harmittelee.
Poliisin mukaan olisi myös äärettömän tärkeää, että viranomaisten välinen tiedonvaihto olisi paljon nykyistä sujuvampaa ja nopeampaa.
– Tiedonvaihdossa on sellaisia katvealueita ja ne haittaavat lasten oikeuksien toteutumista. Esimerkiksi koululla ja päiväkodilla ei ole oikeutta saada tietää rikosepäilystä, vaikka se voisi olla lapsen tukemisen kannalta todella tärkeää, Asmundela sanoo.
Lue myös: Poliisi: Lähisuhdeväkivalta ei ole perheen sisäinen asia
Ruumiillinen kurittaminen on lailla kielletty
Henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneilla lapsilla on tilastollisesti kohonnut riski psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen. On paljon halvempaa ehkäistä väkivaltaa kuin korjata seurauksia.
– Väkivallan katkaiseminen edellyttää sitä, että me tunnistamme ja tunnustamme lähisuhdeväkivallan monet kasvot. Se ei ole aina vain näkyviä mustelmia, vaan se on myös pelkoa, kontrollia, hiljaisuuttakin, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton Tarja Filatov.
– Lapsi on aina uhri, kun perheessä on väkivaltaa. Myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu suoraan lapseen, hän jatkaa.
Ruumiillinen kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo 40 vuotta. Asiantuntijoiden mukaan asenteissa on silti paljon korjattavaa ja kuritusta käytetään yhä kasvatuskeinona.
– Osa ihmisistä ei edelleenkään tiedosta, että kuritusväkivalta on rikos. Kaikki eivät pidä kuritusväkivaltaa lapsen fyysiselle ja henkiselle kehitykselle edes haitallisena. Vastuu lasten turvallisuudesta ja oikeuksien toteutumisesta kuuluu meille aikuisille, Filatov lisää.
Lue myös: Tämä kuva näyttää, miten perheväkivaltarikosten määrä on kehittynyt Suomessa – vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta yli kaksinkertaistunut 10 vuodessa
Miljoonakustannukset huoltoriidoista
Pitkäkestoinen erokonflikti lisää riskiä kielteisiin seurauksiin lähes kaikilla lapsen kasvun ja kehityksen osa-alueilla. Huoltoriitojen arvioidut vuosikustannukset yhteiskunnalle ovat noin 27–40 miljoonaa euroa.
Pelkästään vanhempien välisen väkivallan todistaminen on lapselle traumaattista.
– Väkivallalle altistuminen on haitallista lapselle. Tutkimuksista tiedämme, että kun lapsi joutuu näkemään oman läheisensä tulevan pahoinpidellyksi, se on hänelle jopa haitallisempaa kuin lapseen itseensä kohdistuva väkivalta, ylikomisario Saara Asmundela kertoo.
Vihreiden puheenjohtaja ja kansanedustaja Sofia Virta muistuttaa, että lasten lapsuus tapahtuu aikuisten arjessa.
– Jos meillä on aikuisten välistä väkivaltaa, lapset ovat joko todistajina tai se kohdistuu myös heihin. Sen lisäksi, että suojelemme lapsia tai autamme väkivallan uhreja, meidän pitäisi puhua siitä, miten kuntoutamme väkivallan tekijöitä.
– Meidän on katkottava kierteitä, jotta kotona koettu väkivalta ei siirry seuraavaan omaan perheeseen, Virta sanoo.
Lue myös: Asiantuntija: Perheväkivalta jää usein piiloon lähipiiriltä
Ensi- ja turvakotien liitto ehdottaa, että lapsella olisi oikeus saada apua ja palveluja siten, että toinen vanhempi ei pysty estämään lapsen avunsaantia.
Liitto haastatteli noin 200 asiantuntijaa ja moni nosti esiin tämän ongelman.
– Toinen huoltaja voi tällä hetkellä estää lapselta avunsaannin. Jos vanhemmilla on vaikkapa vakava huoltoriita käynnissä, soteammattilaiset saattavat joutua toteamaan, että he eivät pysty auttamaan, vaan he neuvovat huoltajia menemään oikeuteen, erityisasiantuntija Johanna Vaitomaa Ensi- ja turvakotien liitosta kertoo.
SuomiAreenassa keskusteltiin siitä, että väkivallaton ja onnellinen lapsuus on kaikkien lasten oikeus. Voit katsoa koko keskustelun MTV Katsomosta.