On huolestuttavaa, että nuorten väkivaltasignaaleja ei ymmärretä, sanoo kokenut oikeuspsykologi.
Suomessa on nähty viime aikoina huolestuttavia merkkejä nuorten tekemästä performatiivisesta väkivallasta, sanoo oikeuspsykologi ja Husin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.
Performatiivisessa väkivallassa väkivaltaisia tekoja tehdään näytösluonteisesti. Väkivallan tarkoituksena on muokata omaa identiteettikuvaa muiden silmissä ja vaikuttaa omaan sosiaaliseen asemaan yhteisössä.
– Erotuksena impulsiivisesta tunnepitoisesta väkivallasta performatiivinen väkivalta on harkittu, kylmemmän väkivallan laji. Siinä järjestetään näytös, jossa jotakuta jollain tavalla nöyryytetään ja itsestä tehdään tilanteen hallitsija, Stenberg kuvailee.
Samaan aikaan vakava väkivalta, kuten teräaseiden käyttö, on selvästi lisääntynyt erityisesti yläasteikäisten poikien keskuudessa, Stenberg kertoo.
Hän muistuttaa, että kuolemaan johtaneiden väkivaltatapausten tilastot eivät paljasta koko totuutta, sillä kehittyneen ensihoidon myötä yhä useampi uhri jää henkiin.
Koulupuukotus voi olla performatiivista väkivaltaa
Kuluneella viikolla Pirkkalassa tapahtunut koulupuukotus voi Stenbergin mukaan olla performatiivista väkivaltaa.
Tekijä puukotti kolmea tyttöä, videoi tekonsa sekä lähetti Iltalehdelle manifestin. Teosta epäillään 16-vuotiasta poikaa.
– Saatavissa olevien tietojen perusteella kyse voi olla samantyyppisestä performatiivisesta väkivallasta, Stenberg arvioi, mutta täsmentää, että vielä ei tiedetä kaikkea.
– Huonot sosiaaliset taidot, heikko ymmärrys ja ilmeisesti pyrkimys absurdilla teolla oman aseman nostamiseen, hän listaa piirteitä.
