Tapasin kolmen viikon sisällä kaksi maailman johtomiestä Vladimir Putinin ja Barack Obaman.
Putinin näin kolmen metrin päästä. Obaman noin kymmenen metrin päästä.
Tilaisuudet olivat aika erilaiset. Presidentti Putin otti vastaan presidentti Sauli Niinistön Sochissa kahdenvälisessä tapaamisessa. Presidentti Obama puolestaan oli Tallinnassa tapaamassa Viron, Latvian ja Liettuan presidenttejä. Olin akkreditoituna videojournalistina kuvaamassa molempia tilaisuuksia.
Tällaisten mahtimiesten tapaaminen, vaikkakin vain metrien päästä on monella tavalla sykähdyttävä kokemus. Tiukkailmeinen Putin näytti uutiskuviakin pienemmältä. Harmaaseen pukuunsa sonnustautuneena hän tuskin erottautui Sochin vierastalon seinästä odotellessaan sen terassillla Niinistöä seurueineen.
Obama taas näytti uutiskuvia kapoisemmalta ja lyhyemmältä hyvin istuvassa tummassa puvussaan. Amerikkalaiseen tapaan hän huokui kuitenkin rentoutta ja positiivisuutta.
Putinille sain sanottua päivää, johon hän jopa nyökkäsi hieman vastaukseksi. Obamalle ei voinut sanoa mitään. Siitä valtava turvamiesten armeija piti huolen.Toimittajat jopa sullottiin ikkunattomaan Tallinnan Kadriorgin museon kellariin kolmeksi tunniksi, jotta he eivät pääsisi liian lähelle presidentin kulkureittiä yläkerran kokoushuoneeseen.
Entä sitten näiden tapaamisten varsinainen anti?
Putinia ja Niinistöä sai kuvata lähes 20 tuntia kestäneen matkan ja tuntien odottelun jälkeen residenssissä alle 5 minuuttia. Obaman Kadriorgin palatsimuseon kuvaussessio kesti neljän tunnin odottelun jälkeen noin 10 minuuttia. Kummallekaan ei saanut esittää kysymyksiä.

