Trumpin Iranin sotaa vastustetaan yhä äänekkäämmin Yhdysvalloissa.
Yhdysvallat ja Israel ovat käyneet Irania vastaan sotaa nyt kolmatta viikkoa. Iranin lisäksi sen vaikutus on ollut suuri lähimaissa ohjusten ja droonien sataessa niskaan.
Sodan laineet ovat lyöneet myös yli maapallon muun muassa öljyn hinnan nousun aiheuttamina seurauksina.
Tämä on huomattu myös Yhdysvalloissa, jossa ihmetellään suuresti, miksi Iraniin ylipäätään hyökättiin.
Helsingin yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani Henrik Anderssonin mukaan Trump ei ole onnistunut perustelemaan sotaa uskottavasti omille kannattajilleen tai laajemmin yhdysvaltalaisille.
Sodan alkamiselle ei hänen mukaansa ole esitetty selkeää logiikkaa, eikä kongressilta pyydetty lupaa sodan aloittamiseen.
Kysymykset kasvavat pituutta sodan pitkittyessä.
Tämän on huomannut Trumpkin, joka on räyhännyt jopa hänen mittapuullaan poikkeuksellisesti sosiaalisessa mediassa.
– Kyllä oli harvinaisen pitkä räntti, niin kuin englanniksi sanotaan. Kyllähän se kertoo tietynlaisista turhautumisista, ja nyt jopa omat alkavat saamaan osansa, näkee Andersson.
Lue myös: Neljä presidenttiä vahvisti, että Trump valehteli Iran-kehuista – vai löytyikö totuus sittenkin peilistä?
Maajoukot ovat monille raja
Anderssonin mukaan yhdysvaltalaiset suhtautuvat kielteisesti ajatukseen, että Iraniin lähetettäisiin myös maajoukkoja.
– Nyt on alettu jo heitellä ilmoille, josko sinne lähetettäisiin myös maajoukkoja – parin tuhannen miehen tai sotilaan yksikköjä. Sitä yhdysvaltalaiset eivät kyllä katso hyvällä, sanoo Andersson.
Sodassa on tullut jo yhdysvaltalaisiakin kuolonuhreja, ja presidentin suhtautuminen niihin on herättänyt paheksuntaa.
– Se, miten Trump on esimerkiksi näiden kuolonuhreihin suhtautunut, on ollut aika...jos ei ole epäkunnioittavaa, niin välinpitämätöntä, sanoo Andersson.
Lue myös: Trump kunnioitti kuolleita sotilaita USA-lippiksessä – tökerö kohu vain paheni, kun Fox News yritti siistiä tilannetta
Bensan hinta näkyy suoraan äänestäjissä
Anderssonin mukaan polttoaineen hinta on Yhdysvalloissa perinteinen kipupiste. Nyt bensan hinta on sodan seurauksena noussut.
– Se alkaa olla viisi euroa gallonaa kohti, jossakin jopa yli, sanoo Andersson.
Nousu ei koske vain bensiiniä, vaan myös muut elinkustannukset ovat nousussa.
Trump on itsepintaisesti yrittänyt väittää elinkustannusten olevan laskussa, mutta viimeistään nyt viestin läpi nähdään, kun ihmiset näkevät hintatason konkreettisesti.
– Miten puhut mustan valkoiseksi, jos kaikki näkee, mitä se on, kysyy Andersson.
Anderssonin mukaan tilanteen pitkittyessä hinnannousu voi vaikuttaa myös Yhdysvaltojen vaaliasetelmiin kevään ja kesän aikana.
Ja suosion menetys, jos jokin, on Trumpin suurin pelko.