Putinia voidaan kiristää – kaksi lukua paljastaa avuttomuuden

Natokin huomasi

Kiina on julistanut itsensä arktisen läheiseksi valtio ja Suomen valtioneuvostonkin selvityksessä todettiin Kiinan pyrkivän "kumppaniksi ja toimijaksi" arktisella alueella.

Venäjä olisi tällaiseksi kumppaniksi paitsi luontainen, myös oiva valinta, sillä Venäjän kyky toimia arktisella alueella varsinkin sotilaallisesti on Yhdysvaltojenkin mukaan omaa luokkaansa.

Lue lisää: Trumpin puheiden takaa voi löytyä Putin – Pentagonin dokumentti paljastaa pelot

Arktinen on noussut viime yhä enemmän suurvaltojen kartalle ilmaston lämpenemisen vuoksi. Jäätä on vähemmän, mikä avaa meri- ja kauppareittejä sekä tekee luonnonvarojen hyödyntämisestä halvempaa.

Venäjälle arktinen on takapiha, mikä pitkälti myös selittää sen ylivoiman alueella. Venäjälle arktinen on ollut vuosikymmeniä myös strategisesti kriittinen, sillä Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen ohjusreitti on lyhimmillään arktisella alueella.

Lue lisää: Venäjä lisää sotavoimia Suomen lähellä – sotilaat kertovat syyn, josta ei usein puhuta

Vaikka Venäjä ja Kiina puhuvat toisistaan erittäin lämpimin sanankääntein, on Venäjä pyrkinyt vähintään hidastamaan Kiinan pääsyä arktiselle alueelle. 

Suomen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu Supon mukaan Venäjä ja Kiina ovat kuitenkin "taitavia yhteensovittamaan intressinsä eikä suurempia ristiriitoja ole toistaiseksi syntynyt".

Ukrainan sodan aikana Kreml onkin antanut Kiinalle enemmän tilaa arktisella, mihin viittaa jo sekin, että Nato on ilmaissut olevansa huolissaan Venäjän ja Kiinan lisääntyvästä yhteistyöstä alueella. 

Nato on pannut merkille esimerkiksi venäläisten ja kiinalaisten yhteiset meri- ja ilmapartiot.

Kiinan presidentti Xi Jinping ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat videoyhteyden välityksellä helmikuussa.

"Väistämättömyys"

Vaikka Venäjä mieluusti pitäisi arktisen itsellään, ei presidentti Putinilla välttämättä ole vaihtoehtoja, Venäjä-tutkija Alexander Gabuev sanoo.

– Kiina on Venäjän kannalta väistämättömyys ja suuressa mittakaavassa ainoa todellinen vaihtoehto, Gabuev katsoo.

Kremliä huolestuttaakin, miten syväksi Kiina-riippuvuus voi vielä kasvaa ja mitä siitä seuraa. 

Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:ssä Kiinaa kutsutaan jo "viholliseksi", kirjoittaa yhdysvaltalaislehti New York Times. FSB:n mukaan Peking on vakava uhka Venäjän turvallisuudelle.

Venäjä on kyllä yrittänyt tehdä yhteistyötä muidenkin kanssa. Kreml on esimerkiksi liehitellyt Intiaa, joka on väkiluvultaan Kiinan veroinen tekijä. 

Pelkkä tahto ja yritys eivät kuitenkaan anna Venäjälle sen tarvitsemia asioita.

Intian rajat ovat nimittäin tulleet nopeasti vastaan. Intialla ei ole riittävästi pääomaa tai korkean tason teknologiaa.

– Intia myös pelkää liikaa Yhdysvaltojen pakotteita, Gabuev sanoo.

Lue myös: Yhdysvallat sössi – Stubb: "Iskun paikka"

Presidentti Putin tapasi Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin Alaskassa viime vuonna.All Over Press

Amerikkalaisten kanssa Kreml on yrittänyt parantaa suhteitaan Ukraina-neuvotteluiden yhteydessä. 

Yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalin mukaan osapuolet ovat hahmotelleet sopimusta, joka antaisi amerikkalaisille yhtiöille etulyöntiaseman, jos Venäjän ja lännen taloussuhteet normalisoituvat.

Tulokset ovat ainakin toistaiseksi jääneet laihoiksi. 

Vaikka Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ulkopolitiikka on ollut edeltäjiään Venäjä-myönteisempää, on Washingtonin ja Moskovan käytännön yhteistyö jäänyt olemattomaksi.

– Jäljelle jää Kiina, jolla on rahaa ja yhä enemmän teknologiaa, Gabuev toteaa.

Kiina toimittaa Venäjälle 90 prosenttia maan hankkimasta pakotteiden alaisesta teknologiasta. Lukuisten asiantuntijoiden mukaan Venäjä ei voisi käydä sotaa Ukrainassa ilman Pekingin apua.

Lue myös: Venäjä uhkaa – "Suomelle voi jäädä Musta Pekka käteen"

Presidentti Putin tapasi Intian pääministeri Narendra Modin joulukuussa.AOP

"Ei välitä"

Toisin kuin esiomerkiksi Intia ja moni muu, ei Kiina pelkää Yhdysvaltojen pakotteita, Gabuev sanoo. 

– Kiina ei välitä, hän summaa.

Itseluottamusta Pekingille ovat antaneet Trumpin kauppasodat, joista Kiina on selvinnyt. Peking on onnistuneesti "aseistanut" harvinaiset maametallit ja muut luonnonvaransa, joita Yhdysvallatkin tarvitsee, Gabuev sanoo.

– Kiina oppi tämän parhaalta mahdolliselta opettajalta eli Yhdysvalloilta itseltään, Gabuev jatkaa.

Lue myös: Kommentti: Trumpin pilkattu käsky paljastaa kyvyttömyyden, joka voi muuttaa kaiken