Venäjän uskotaan olevan arktisella alueella sotilaallisesti edellä kilpailijoitaan, asiantuntija toteaa.
Venäjä on kiinnostunut Grönlannista samasta syystä kuin miksi Yhdysvaltojen tuleva presidentti Donald Trump haluaa saaren Tanskalta ostaa, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kangaspuro.
Syy on Grönlannin sotilasstrateginen merkitys, jossa Koillisväylällä eli Pohjoisella meritiellä on keskeinen rooli.
– Jos esimerkiksi joku haluaisi sulkea Pohjoisen meritien, ovat Grönlanti ja Islanti aivan keskeisiä valtioita, Kangaspuro sanoo MTV Uutisille puhelimitse.
– Venäjä on merireittiä hyödyntävänä valtiona kiinnostunut, mitä siellä tapahtuu, hän jatkaa.
Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagonin kesäkuussa 2024 julkaisema julkinen versio arktisen alueen strategiasta antaa lisää vihiä siitä, miten voimakkaana tekijänä Yhdysvallat Venäjää arktisella alueella pitää.
Grönlanti kuuluu Yhdysvaltojen puolustusministeriön mukaan Pohjois-Amerikan arktiseen alueeseen, joka on "kriittinen kotimaan puolustuksen kannalta".
Valtava saari liittyy erityisesti laajempaan Venäjän ja Yhdysvaltojen väliseen "asetelmaan, ydinasetasapainoon ja transatlanttisen turvallisuusyhteistyöhön", arvioidaan puolestaan Suomen Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisussa Arktisen alueen geopolitiikka 2000-luvulla.
Osana arktista aluetta Grönlanti on "strategisen kilpailun kohde", toteaa eversti evp. Ari Rautala Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisussa.
Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit Trump ja Putin tapasivat Helsingissä heinäkuussa 2018.AOP
"Uutta aseistusta"
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti vuonna 2020 paperin "Venäjän Federaation politiikan perusteista Arktisella vuoteen 2035".
– Yhtenä tärkeimmistä haasteista ukaasi korostaa muiden valtioiden sotilaallisen läsnäolon kasvua ja tähän liittyvää konfliktimahdollisuuden lisääntymistä, Rautala toteaa.
Arktisen alueen sotilaallinen merkitys kasvoi kylmän sodan aikana, sillä sen kautta kulki mannertenvälisten ohjusten ja strategisten pommikoneiden lyhin reitti Venäjältä Yhdysvaltoihin ja toisinpäin.
Kylmän sodan päätyttyä pohjoinen alue menetti hetkellisesti sotilaallista merkitystään. Tilanne muuttui 2000-luvulle tultaessa, Rautala arvioi.
– Venäjä alkoi 2000-luvun alussa entistä selvemmin ottaa arktista aluetta haltuunsa. Venäjän jäänsärkijälaivasto kasvoi, pohjoisen merireitin käyttö muuttui arkisemmaksi ja kuljetusten tonnimäärät nousivat vuosittain, Rautala kirjoittaa.
– Sotalaivasto otti käyttöön uutta aseistusta ja muuta tekniikkaa. Arktisten prikaatien perustaminen tuli ajankohtaiseksi, hän jatkaa.
Yhdysvaltojen Pituffikin sotilastukikohta sijaitsee Luoteis-Grönlannissa.
"Merkitys noussut merkittävästi"
Tätä nykyä kaksi kolmasosaa Venäjän ydinaseista ja merkittävä osa ilmapuolustuksesta ja meritorjunnasta sijaitsee tällä hetkellä Kuolan niemimaalla, Rautala listaa.
Venäjällä on pohjoisessa kolme olennaista tavoitetta. Tärkein on Rautalan mukaan varmistaa ohjussukellusveneiden vastaiskukyky siinä tapauksessa, että Venäjää vastaan tehtäisiin ydinasehyökkäys. Suurin osa tämänkaltaisista Venäjän sukellusveneistä on sijoitettu Pohjoiseen laivastoon.
Lisäksi Venäjä haluaa suojata pääsynsä Pohjois-Atlantille, olivat ajat hyvät tai huonot. Kolmanneksi pohjoinen on tärkeä Venäjän talouden kannalta, Rautala toteaa.
– Venäjän arktisen alueen merkitys sotilaallisesti ja taloudellisesti on noussut merkittävästi ja se on uuden merireitin ja luonnonvarojen johdosta keskeisessä asemassa Venäjän nykyisessä geopoliittisessa ajattelussa, Rautala summaa.
Virallisesti Venäjä on suhtautunut varsin välinpitämättömän oloisesti Trumpin Grönlanti-puheisiin.
Asiasta kysyttäessä Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lähinnä piikitteli Eurooppaa ja ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi Venäjän arvioivan Trumpin puheita vasta, kun hän on virallisesti Yhdysvaltojen presidentti.
Näiden puheenvuorojen perusteella Venäjän Grönlanti-kiinnostusta lienee turha arvioida.
"Tarkkaile ja vastaa" romukoppaan?
Arktisen alueen strategiaansa Yhdysvaltojen puolustusministeriö kuvailee viime kesän dokumentissaan sanoilla "tarkkaile ja vastaa".
Sen ytimessä ovat tiedustelu, yhteistyö liittolaisten kanssa sekä armeijan kyky lähettää joukkoja minne tahansa koska tahansa.
Trumpin puheet Grönlannin ostamisesta ovat selkeästi askel eteenpäin "tarkkaile ja vastaa" -strategiasta.
Läntisistä valtioista USA:ssa on tapahtunut "ehkä merkittävin muutos suhtautumisessa arktisiin alueisiin", kirjoitti Puolustusvoimien pääesikunnan tiedustelupäällikkö, nykyinen europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) Arktisen alueen geopolitiikka 2000-luvulla -teoksessa.
Tuo muutos tapahtui Toverin mukaan jo Trumpin ensimmäisen presidenttikauden alussa, jolloin "strateginen ohjaus" alkoi korostaa arktisten alueiden "suurvaltakilpailua". Siinä sotilaallisella kyvykkyys on keskeisessä roolissa.
Trump ehdotti jo elokuussa 2019, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ei ole innostunut Trumpin puheista.AFP / Lehtikuva
Aiemmin tällä viikolla Trump ei sulkenut pois mahdollisuutta, että Yhdysvallat käyttäisi armeijaansa tai taloudellista painostusta pakottaakseen Tanskan myymään Grönlannin Yhdysvalloille tai saadakseen Panaman kanavan itselleen.
Trumpin lausunto on linjassa sen kanssa, että Yhdysvaltojen mukaan arktisesta alueesta on tulossa "strategisen kilpailun" näyttämö.
– Merkittävät geopoliittiset muutokset ajavat tarpeen tälle uudelle strategiselle lähestymistavalle arktiseen alueeseen, Pentagonin dokumentissa katsotaan.
Näitä geopoliittisia muutoksia ovat puolustusministeriön mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan, Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon sekä Kiinan ja Venäjän lisääntyvä yhteistyö. Myös ilmastonmuutokset kiihtyvät vaikutukset mainitaan.
Venäjä kertaa 36
Venäjä mainitaan Yhdysvaltojen puolustusministeriön dokumentissa 36 kertaa, Kiina puolestaan 23 kertaa.
– Toki Kiina on tärkeä Venäjän kumppanina ja nousevana sotilaallisena mahtina. Kiina on ilman muuta kiinnostunut tästä merialueesta, mutta ei sen rooli arktisella alueella toistaiseksi ole sitä luokkaa kuin Venäjän, Kangaspuro sanoo.
Arktinen alue on "merkittävässä roolissa" Venäjän turvallisuus- ja talouslaskemissa, Yhdysvaltojen puolustusministeriö muotoilee.
– Venäjällä on suurin arktinen alue ja kehittynein alueellinen sotilaallinen läsnäolo kaikista arktisista maista, puolustusministeriö arvioi.
– Huolestuttavaa on, että Venäjän arktiset kyvyt voivat uhata Yhdysvaltojen kotimaata sekä liittolaisten ja kumppaneiden alueita, ministeriö jatkaa.
Venäjän ydinsukellusvene Dmitri Donskoi Arkangelin alueella.AOP
Kangaspuron mukaan vielä muutama vuosi sitten lännessä arvioitiin, että Venäjä on muita verrokkimaitaan noin 10 vuotta edellä siinä, miten se sotilaallisesti pystyy toimimaan arktisella alueilla.
Tämä ei sinällään ole yllätys, sillä Venäjän oma alue kattaa noin kaksi kolmasosaa arktisesta alueesta.
Venäjän panostuksesta kertoo Kangaspuron mukaan esimerkiksi se, että sillä on ydinkäyttöisiä jäänmurtajia, kun taas Yhdysvalloille tällaista kyvykkyyttä ei juuri ole.
Tämä myös selittää sitä, miksi Yhdysvallat on ollut kiinnostunut Suomen jäänmurtajateknologiasta ja -osaamisesta.
"Horjuttavia toimia"
Venäjällä on Kuolan niemimaalla pohjoinen laivasto ja strategisia ydinasejoukkoja. Erikseen Yhdysvaltojen puolustusministeriö mainitsee ballistisilla ohjuksilla varustetut sukellusveneet.
Ukrainan sodasta huolimatta Venäjä investoi suuresti arktisen alueen sotilasinfrastruktuuriin, Yhdysvallat arvioi.
– Huolimatta Venäjän tavanomaisten maajoukkojen menetyksistä Ukrainassa, sen strategiset joukot, ilmavoimat ja merivoimat ovat edelleen ennallaan, Yhdysvallat katsoo.
– Lisäksi Venäjä on osoittanut kykynsä uudelleenorganisoida ja vahvistaa tavanomaisia maajoukkojaan, mikä osoittaa mahdollisuuden parantaa tulevaisuudessa valmiutta ja taistelutaitoa arktisella alueella, ministeriö jatkaa.
Venäjä pyrkii arktisella alueella myös tekemään "matalan tason horjuttavia toimia" sekä Yhdysvaltoja että sen liittolaisia vastaan, Pentagon katsoo.
Nämä ovat kuitenkin vain lisä dokumentissa ensin mainittuihin uhkiin, joita ovat ydinaseet, perinteiset sotavoimat ja erikoisjoukot.
– Venäjällä on selkeä lähestymisreitti Yhdysvaltoihin arktisen alueen kautta. Venäjä voisi uhata Yhdysvaltojen kykyä (...) vastata kriiseihin Euroopassa ja Indopasifisella alueella, Pentagon katsoo.
Onkin mahdollista, että Trumpin kovien puheiden takana on aitoja huolenaiheita,, muistuttaa MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.
Grönlanti-heitolla Trump ehkä yrittää pakottaa ulkovallat ymmärtämään nämä murheet ja niiden oikeutuksen.
– Uhkavaatimukset ja mahdottomien ajatusten esittäminen on toiminut Trumpin kannalta aika hyvin, Penttilä toteaa.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä juttuvinkkeihin liittyen.
