Professori luopuisi "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnista – "Tuntuu järjettömältä"
Puhelin särkee keskittymistä, mutta ilman sitä ei pääse työläppärille, sähköpostiin tai pankkiin. Jos aika entinen ei enää palaa, mistä apua?
Sinäkin olet varmasti nähnyt kuvan, jossa 1990-lukulaisittain pukeutunut henkilö poseeraa videokameran, Walkmanin, stereoiden, videokasettien, CD-levyjen, videonauhureiden, laskinten, radion ja kirjoituskoneen kanssa. "20 vuotta myöhemmin tämä kaikki mahtuu taskuihisi", kuvatekstissä todetaan.
Ja tottahan se on.
Puhelin on ujuttautunut shoppailureissuillemme; se herättää, muistuttaa, ottaa kuvat juhlistamme, säilyttää elokuvaliput, lentoliput ja kuitit.
– Kun itse professorina yritän keskittyä, en kuitenkaan pääse yliopiston järjestelmiin, jos en jonkun sekunnin kuluessa kaiva puhelinta esiin ja käytä todennussovellusta, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistolta kuvailee.
Olemme luoneet maailman, jossa kännykän käytön säätelyn taidon pitäisi olla kansalaistaito. Jos sitä ei ole, huomiotamme revitään jatkuvasti muualle, keskittyminen herpaantuu eivätkä opiskelut tai työt onnistu.
– Kaikissa ammateissa on nykyaikana pakko oppia säätelemään kännykän käyttöä ja hakemaan tietoa ilman, että eksyy sivuraiteille. Ja kuka haluaisi vaikkapa kesätoimittajaksi henkilön, jolta on koulussa täysin kielletty kännykän käyttö?
"Streakki" ei saa katketa – kaveripaine voimistaa ongelmia
Sovelluksista tuskin tullaan enää pääsemään eroon; korkeintaan niiden tilalle tulee uudenlaisia teknisiä ratkaisuja. Aikaa entistä fyysisine kortteineen tai epäelektronisine avaimineen onkin turha haikailla.
– Tavallisen tietokoneenkin käyttö on melko mahdotonta, jos ei omaa tiettyjä sovelluksia. Jos esimerkiksi haluan Omavero-palveluun tietokoneella, voin helpoiten tunnistautua kännykän avulla kautta, Lonka kuvailee.
Vielä vuonna 2000 tietokone oli kodeissa erikoisuus, jota käytettiin tietyssä paikassa ja usein vain lyhyen aikaan. Vauhti, jolla palvelut kehittyvät, onkin ollut huumaavaa.
– Suomalaisethan ovat olleet etunenässä kehittämässä Internetin palveluita, ja silti olimme aivan housut kintuissa, kun koronapandemia alkoi ja piti alkaa etäopettaa. Kännyköitä osattiinkin hyödyntää lähinnä vain viihdekäyttöön, Lonka sanoo.
Aiemmin puhuttiin netiketistä, mutta nykyisin tarvitsisimme puhelinetikettiä. Useat sovellukset on suoraan suunniteltu koukuttaviksi, ja niitä syydetään tarjolle nopeammin kuin taitomme kehittyvät. Hamuamme kaiken, minkä suinkin saamme, vaikka hillitympi puhelimenkäyttö ruokkisi keskittymistä paremmin.
Algoritmit kuitenkin tarkkailevat käyttöä ja sovellukset sitouttavat esimerkiksi kannustamalla viestiputkiin, päivä- jopa vuosikausien streakkeihin, jotka eivät saa katketa.
Erika Maksniemen väitöstutkimuksessa vuodelta 2023 havaittiin esimerkiksi, että nuoret, jotka kokivat painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat alttiimpia myös uupumiselle.
– Pelkkä laitteen säätely ei riitä, vaan pitää pystyä vastustamaan algoritmeja. Sitten on lisäksi sosiaalinen paine ja pelko siitä, että jää ulkopuolelle. Toveripaine voimistaa nuorten itsesäätelyn ongelmia. "Streakki" ei saa katketa Snapchatissa ja BeReal-päivityskin tulee kohta, Lonka kuvaa
– Kännykässä on nuorten koko sosiaalinen verkosto. Koko elämä. Työskentely pitäisi osata sovittaa siten, että osaa sulkea sosiaalisen hengailun hetkeksi pois.
Lue myös: Keijon kuntosalilla toimitaan poikkeuksellisella tavalla: "Pelkästään positiivista palautetta"
Loppu "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnille
Lonka tuntee nuorten suosimat sovellukset. Se on tahallista, tutkijalle myös tarpeellista.
– Tutkimuksemme mukaan algoritmien saloja osaisivat parhaiten opettaa ne tulevat opettajat, jotka ovat itse oppineet näitä asioita kouluaikanaan, kertoo Lonka.
Lonka luopuisi kokonaan "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnista.
– Älypuhelin on tavallaan jo osa nuorten kognitiivista arkkitehtuuria ja sosiaalista verkostoa. Siellähän on pankki, herätyskello, omaisuus, kauppa. Tuntuu järjettömältä, että kieltäisimme tällaisen välineen käytön.
Katso myös: Pystytkö olemaan päivän ilman älypuhelinta? Haaste voi paljastaa yleisen ongelman
Uusimmat
-
00:56
Celine Dionin ja Lady Gagan duetto jäi haaveeksi
-
00:47
Olympiatuli syttyi kuumailmapalloon Pariisin kaatosateessa – vakavasti sairas Celine Dion huipensi avajaiset
-
00:24
Olympiatulen sytyttäjät paljastuivat! Nolo moka väritti avajaisten huipennusta
-
00:01
Kysely: Lähes puolet suomalaisista pitää oman kunnan terveyspalveluja riittämättöminä
-
23:59
YK: Yli 180 000 palestiinalaista on joutunut pakenemaan taisteluja Etelä-Gazassa muutaman viime päivän aikana
-
23:23
Savonlinnan oopperajuhlissa helteet tuovat oman haasteensa Olavinlinnassa esiintymiseen – Torikka: Happi loppuu
-
23:01
Suomalainen startup-yritys muokkaa sinilevästä aurinkorasvan raaka-ainetta
-
22:12
Raju kulissifarssi julki kesken Pariisin seremonian – "Tämä on häpeällistä"
-
22:01
Kim Kardashian julkaisi näyttäviä otoksia Italiasta: "Seksipommi on astunut villaan"
-
21:58
"Pystyi hädin tuskin kävelemään" – nainen syötti koiransa hengiltä Uudessa-Seelannissa
-
21:55
Räväkät otteet Seinellä! Katso kuvat Suomen olympiajoukkueen avajaisriemusta
-
21:54
Trump vakuutti Netanjahulle voivansa järjestää asiat Lähi-Idässä, jos hänestä tulee presidentti
-
21:06
Muistatko Alexian? Uh La La La -hitti villitsee edelleen
-
21:05
Suomen keihästoivolta onnistunut veto olympialaisten kynnyksellä: "Tehoja oli"
-
21:03
Kerava pystytti omat asuntomessut peruutettujen tilalle - yli puolet uudesta kaupunginosasta viheraluetta
-
20:30
MTV seuraa: Pariisin olympialaisten avajaisissa esiintyi suomalainen viulisti
-
20:01
Huumeita, strippareita ja alkoholia – tosi-tv-tähti Scott Disick muistelee rankkoja aikojaan
-
19:41
Kaksi lasta löydettiin elottomana vedestä Vantaan Kuusijärveltä
-
19:31
Patrik Laineesta ilouutinen
-
19:20
Kolme ämpäriä joka päivä poimiva Prania ja Mari odottavat sukulaisiaan marjanpoimintaan Suomeen: "Ei heitä päästetä – on ikävä!"
-
Lataa lisää