Professori luopuisi "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnista – "Tuntuu järjettömältä"

Sinäkin olet varmasti nähnyt kuvan, jossa 1990-lukulaisittain pukeutunut henkilö poseeraa videokameran, Walkmanin, stereoiden, videokasettien, CD-levyjen, videonauhureiden, laskinten, radion ja kirjoituskoneen kanssa. "20 vuotta myöhemmin tämä kaikki mahtuu taskuihisi", kuvatekstissä todetaan. 

Ja tottahan se on.

Puhelin on ujuttautunut shoppailureissuillemme; se herättää, muistuttaa, ottaa kuvat juhlistamme, säilyttää elokuvaliput, lentoliput ja kuitit.

– Kun itse professorina yritän keskittyä, en kuitenkaan pääse yliopiston järjestelmiin, jos en jonkun sekunnin kuluessa kaiva puhelinta esiin ja käytä todennussovellusta, kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistolta kuvailee.

Olemme luoneet maailman, jossa kännykän käytön säätelyn taidon pitäisi olla kansalaistaito. Jos sitä ei ole, huomiotamme revitään jatkuvasti muualle, keskittyminen herpaantuu eivätkä opiskelut tai työt onnistu.

– Kaikissa ammateissa on nykyaikana pakko oppia säätelemään kännykän käyttöä ja hakemaan tietoa ilman, että eksyy sivuraiteille. Ja kuka haluaisi vaikkapa kesätoimittajaksi henkilön, jolta on koulussa täysin kielletty kännykän käyttö?

Lue myös: "Monille nuorille ja teini-ikäisille ihan ylivoimaista" – millaiset tekijät selittävät suomalaisnuorten alati heikkeneviä Pisa-tuloksia?

"Streakki" ei saa katketa – kaveripaine voimistaa ongelmia

Sovelluksista tuskin tullaan enää pääsemään eroon; korkeintaan niiden tilalle tulee uudenlaisia teknisiä ratkaisuja. Aikaa entistä fyysisine kortteineen tai epäelektronisine avaimineen onkin turha haikailla.

– Tavallisen tietokoneenkin käyttö on melko mahdotonta, jos ei omaa tiettyjä sovelluksia. Jos esimerkiksi haluan Omavero-palveluun tietokoneella, voin helpoiten tunnistautua kännykän avulla kautta, Lonka kuvailee.

Vielä vuonna 2000 tietokone oli kodeissa erikoisuus, jota käytettiin tietyssä paikassa ja usein vain lyhyen aikaan. Vauhti, jolla palvelut kehittyvät, onkin ollut huumaavaa.

– Suomalaisethan ovat olleet etunenässä kehittämässä Internetin palveluita, ja silti olimme aivan housut kintuissa, kun koronapandemia alkoi ja piti alkaa etäopettaa. Kännyköitä osattiinkin hyödyntää lähinnä vain viihdekäyttöön, Lonka sanoo.

Aiemmin puhuttiin netiketistä, mutta nykyisin tarvitsisimme puhelinetikettiä. Useat sovellukset on suoraan suunniteltu koukuttaviksi, ja niitä syydetään tarjolle nopeammin kuin taitomme kehittyvät. Hamuamme kaiken, minkä suinkin saamme, vaikka hillitympi puhelimenkäyttö ruokkisi keskittymistä paremmin.

Algoritmit kuitenkin tarkkailevat käyttöä ja sovellukset sitouttavat esimerkiksi kannustamalla viestiputkiin, päivä- jopa vuosikausien streakkeihin, jotka eivät saa katketa. 

Erika Maksniemen väitöstutkimuksessa vuodelta 2023 havaittiin esimerkiksi, että nuoret, jotka kokivat painetta olla jatkuvasti tavoitettavissa, olivat alttiimpia myös uupumiselle.

– Pelkkä laitteen säätely ei riitä, vaan pitää pystyä vastustamaan algoritmeja. Sitten on lisäksi sosiaalinen paine ja pelko siitä, että jää ulkopuolelle. Toveripaine voimistaa nuorten itsesäätelyn ongelmia. "Streakki" ei saa katketa Snapchatissa ja BeReal-päivityskin tulee kohta, Lonka kuvaa

– Kännykässä on nuorten koko sosiaalinen verkosto. Koko elämä. Työskentely pitäisi osata sovittaa siten, että osaa sulkea sosiaalisen hengailun hetkeksi pois.

Lue myös: Keijon kuntosalilla toimitaan poikkeuksellisella tavalla: "Pelkästään positiivista palautetta"

Loppu "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnille

Lonka tuntee nuorten suosimat sovellukset. Se on tahallista, tutkijalle myös tarpeellista.

– Tutkimuksemme mukaan algoritmien saloja osaisivat parhaiten opettaa ne tulevat opettajat, jotka ovat itse oppineet näitä asioita kouluaikanaan, kertoo Lonka.

Lonka luopuisi kokonaan "puhelimeen addiktoituneiden" nuorten demonisoinnista.

– Älypuhelin on tavallaan jo osa nuorten kognitiivista arkkitehtuuria ja sosiaalista verkostoa. Siellähän on pankki, herätyskello, omaisuus, kauppa. Tuntuu järjettömältä, että kieltäisimme tällaisen välineen käytön.

Lue myös: Jos luppoaikaa on 30 sekuntia, käsi hakeutuu jo räpläämään puhelinta – tämän se tekee aivoille: "Lopulta ei ole enää..."

Lue myös: Mikä pilaa nuorten keskittymiskyvyn? Tämä kaikki omasta nuoruudestasi on oikeasti muuttunut: "Oleellisesti vaikeampaa keskittyä"

Katso myös: Pystytkö olemaan päivän ilman älypuhelinta? Haaste voi paljastaa yleisen ongelman

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!