Yhä useampi on havahtunut omaan liialliseen älypuhelimen käyttöönsä.
Älypuhelinten liiallinen käyttö ei ole haitallista vain lapsille ja nuorille, sillä ruudun tuijottelu uhkaa ihmisten hyvinvointia iästä riippumatta. Yhä useampi onkin havahtunut omaan älypuhelimen käytön ongelmallisuuteen.
Esimerkiksi korkeakouluopiskelijoista lähes 40 prosenttia kokee sosiaalisen median käyttönsä ongelmalliseksi, kun vielä vuonna 2021 vastaava luku oli vain 26 prosenttia. Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viime vuonna toteuttamasta tutkimuksesta.
Lue myös: Aivotutkija lasten älypuhelimien käytöstä : "Olemme tehneet ihmiskokeen kokonaisella sukupolvella"
Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden professorin Harri Oinas-Kukkosen mukaan omaa puhelimen käyttöä ja selailua pyritään nyt kasvavassa määriin hallitsemaan. Yksi yleistyvä tapa vähentää ruutuaikaa on ladata puhelimeen erillinen sovellus, joka rajoittaa muiden sovellusten käyttöä.
– Sehän on paradoksaalista, että käytetään sovellusta sovellusten käytön vähentämiseen, mutta niin se monesti menee, että pelkällä sinnikkyydellä ei päästä sanoista tekoihin, Oinas-Kukkonen sanoo STT:lle.
Sovelluksella puhelimen muihin sovelluksiin voi määritellä tiettyjä rajoituksia. Sen tavoitteena on vähentää päätöntä selaamista sekä kokonaisruutuaikaa.
Puhelimen käytöstä nalkuttava äppi
Oinas-Kukkosen mukaan tarve ladata omaa ruutuaikaa rajoittava sovellus kertoo siitä, kuinka isossa osassa älypuhelimet ovat arjessamme ja elämässämme.
– Tämä yhteiskunta on rakennettu sen varaan, että älypuhelin on koko ajan saatavilla, esimerkiksi pankkiasiat ja vahvat tunnistautumiset. Jos vain päätät, että minäpä laitan kännykän viikoksi hyllylle, niin se ei välttämättä niin vain onnistukaan.
Lue myös: Teetkö sinäkin näin aamuisin? Riko arkinen tapa
Älypuhelimista on tullut ihmisille kumppaneita, joita ilman voi tulla turvaton olo, informaatioteknologian vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen ja asenteisiin tutkinut Oinas-Kukkonen kuvailee.
DNA:n tänä vuonna teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että suomalaisista hieman yli joka kolmas kokee, että puhelimen ääreltä on vaikea irrottautua. Yli neljäsosa kyselyyn vastanneista onkin rajoittanut puhelimen parissa vietettyä aikaa.
Ruutuaikaa rajoittavia sovelluksia löytyy puhelimien sovelluskaupoista useita. Esimerkkejä ovat muun muassa One sec-, Opal- sekä Screenzen-nimiset sovellukset.
Sovelluksia avatessa näytölle voi esimerkiksi ilmestyä ilmoitus, joka kyseenalaistaa, miksi on avaamassa kyseistä sovellusta. Jos sovelluksen päättää ilmoituksesta huolimatta avata, kestää sen avaaminen muutaman sekunnin normaalia kauemmin.
Tavoitteessa pysyminen motivoi
Oinas-Kukkosen mukaan käyttäytymistä hallitsevissa sovelluksissa on tärkeää, että ihminen voi asettaa niihin tavoitteen itse ja osaa asettaa sen tarpeeksi tiukaksi, kuitenkin niin, että se on realistinen ja saavutettavissa oleva.
Muiden sovellusten käyttöä rajoittavissa sovelluksissa voi usein määritellä itselleen tavoitteen ruutuajan suhteen. Sovelluksiin voi esimerkiksi määrittää, kuinka monta kertaa sovellukset saa päivän aikana avata ja kuinka pitkäksi ajaksi.
Lue myös: "Keskittymiskykyä on mahdollista parantaa" – toimi näin, kun teet keskittymistä vaativaa työtä
Joissain sovelluksissa tavoitteessa pysyminen kasvattaa niin sanottua streakia, joka kertoo, kuinka monta päivää putkeen on onnistunut pysymään tavoitteessa.
Oinas-Kukkonen arvioi, että tällainen sovelluksissa kertyvä voittoputki voi olla erinomainen tapa kannustaa käyttäjää pysymään tavoitteessaan. Tavoitteessa pysymisestä voi päivitellä esimerkiksi kaverille, jolla on samoja tavoitteita ruutuajan suhteen, mikä palvelee Oinas-Kukkosen mukaan hyödyllistä tarkoitusperää.
Usein ajantaju katoaa
Oinas-Kukkosen mukaan sovellus onnistuu tehtävässään silloin, kun siitä tulee lopulta ihmiselle hyödytön. Näin käy, kun yksilö omaksuu sovelluksen kautta uuden tavan toimia ja pystyy sen jälkeen itse kontrolloimaan ja hallitsemaan omaa älypuhelimen käyttöään.
Lue myös: Katsotko puhelintasi jatkuvasti tässä asennossa? "Voi aiheuttaa oireita, jotka heikentävät elämänlaatua"
Älypuhelimen käytöstä muistuttelevat sovellukset auttavat huomaamaan, kuinka paljon aikaa sovelluksiin lopulta uppoaakaan. Oinas-Kukkonen huomauttaa, että etenkin sosiaalisen median sovellukset on tarkoituksella rakennettu siten, että ne koukuttavat valtavan voimakkaasti, jolloin myös ihmisen ajantaju voi kadota.
– Saattaa tuntua, että minä nyt tässä muutaman minuutin luppoaikaa käytän tähän, ja yhtäkkiä onkin puoli tuntia, tunti tai kaksi tuntia mennyt.
Lue myös: Kännykkäkielto alkaa – näin kouluarki muuttuu
– Sovellusten tekijöiden ansaintamalli on usein se, että mitä enemmän silmäpareja sovelluksessa on ja mitä pidempään, niin sitä enemmän he myös tienaavat.
Oinas-Kukkonen muistuttaa, että erillisten sovellusten lisäksi omaan ruutuaikaan voi vaikuttaa yksinkertaisesti myös kiinnittämällä huomiota hyviin elämäntapoihin.
– Liikkuminen, hyvä ruoka ja nukkuminen luovat edellytyksiä sille, ettei mökkihöperöidy sen oman digitaalisen kumppanin kanssa.