Hakkeri-sanasta tulee mieleen rikollinen. Laura Kankaala, 33, on hakkeri, mutta hyvien puolella.
Laura Kankaala kiinnostui tietokoneista jo ennen kouluunmenoa. Elettiin 1990-lukua eikä kotona aluksi ollut edes nettiyhteyttä, mikä voi nykypäivänä tuntua oudolta.
Kouluun meneminen kauhistutti, joten Kankaalan äiti osti hänelle tsemppilahjaksi Playstation-konsolin ensimmäisen version.
– Koneet ovat olleet aika pitkään mun elämässä mukana. Kiinnostus niihin lähti ehdottomasti pelien kautta.
2000-luvun alussa kotiin tuli internetkin. Kankaala alkoi koodata omia nettisivuja.
Lapsena Kankaala ei voinut ajatella, että juuri tietokoneet olisivat keskeinen osa hänen tulevaa työuraansa. Lähipiirissä kun ei ollut it-alan ammattilaisia.
Ensimmäisen kerran ajatus tietoteknisestä urasta syntyi, kun Kankaala oli tehnyt ensimmäisen, mutta väärän, ammatinvalintansa. Hän opiskeli vuoden ajan sairaanhoitajaksi, mutta ala ei sopinut piikkikammoiselle.
Kankaala vaihtoi opiskelemaan tietojenkäsittelyä. Tuolloin hän oivalsi, kuinka keskeinen osa yhteiskuntaa tietotekniikka ja erilaiset järjestelmät ovat.
Näin hän päätyi hakkeriksi.
Lue myös: Tällaiset digihuijaukset yleistyvät nyt – "Pelottaa, miten hyväksi ne ovat kehittyneet"
Mikä on hakkeri?
Sana hakkeri on kovin rikollisesti värittynyt. Siksi termiä näkee harvemmin yritysten virallisissa titteleissä.
Hyvin yksinkertaistettuna hakkerointi tarkoittaa pyrkimystä päästä käsiksi tietoteknisen laitteen tietoihin. Erityisesti tietoihin, joihin ulkopuolisen ei tulisi päästä käsiksi.
Mediassa hakkerit jaotellaan usein valkohattuhakkereiksi tai mustahattuhakkereiksi – eli hyviksiin ja pahiksiin.
Kankaalan päässä on valkoinen hattu. Hän hakkeroi työkseen paljastaakseen haavoittuvuuksia, joita pahikset voisivat hyödyntää rikollisiin tarkoituksiin.
Nykyisin 33-vuotias Kankaala työskentelee F-Securessa kyberuhkien tiedustelupäällikkönä. Suuremmalle yleisölle hän on tullut tutuksi Ylelle tekemistään tv-ohjelmasta ja podcastista.
Kivimäki ei ole hakkerinero
Mustahattuisesta pahishakkerista esimerkkiä ei tarvitse kauaa hakea. Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta tuomittu Aleksanteri Kivimäki on jälleen otsikoissa hovioikeudessa jatkuvan oikeuskäsittelyn sekä hänestä tehdyn dokumenttisarjan vuoksi.
Mitä Kankaala ajattelee näin suurta huomiota rikostensa takia saaneesta Kivimäestä?
– Päällimmäisenä mielessäni on Vastaamon uhrit. Kun tilanne oli päällä, minullekin tuli paljon soittoja paniikissa olevilta ihmisiltä, että mitä minun pitää tehdä, kun arkaluontoiset tietoni on vuodettu.
Lue myös: Aleksanteri Kivimäki pääsi vapaaksi – "Hyvältä tuntuu, osasin odottaa tätä"
Kankaala pitää Kivimäkeä esimerkkinä ihmisestä, joka suhtautuu internetiin tapana tehdä rahaa muiden kustannuksella.
– Mikään hakkerinerohan Kivimäki ei ole, Kankaala toteaa.
Rikollisille kasvot
Kivimäen rikoksia ja niiden toteuttamisen puolivillaisuutta käsitellään HBO Maxin uutuusdokumentissa, josta on tätä juttua kirjoittaessa ilmestynyt kaksi jaksoa. Sarja on suomalaista tuotantoa, mutta suunnattu kansainväliselle yleisölle.
Kankaala sanoo, ettei ole true crimen ylin ystävä. Silti häntä kiinnostaa, kuka voi olla niin julma, että tekee jotain sellaista, mistä Kivimäki on tuomittu.
Lue myös: HBO-dokumentti Julius Kivimäestä julki – tekijät kertovat, miksi rikolliselle Vastaamo-hakkerille annetaan julkisuutta
Vaikka Kivimäki aiheuttaa paheksuntaa ja pelkoakin, on Kankaalan mukaan hyvä, että kyberrikollisille saadaan myös kasvot. Se muistuttaa, että hekin ovat ihmisiä.
– Miksi tietyt ihmiset ajautuvat kyberrikollisiksi? Ne ovat isoja kysymyksiä globaalissa mittakaavassa, joihin tarvitsemme vastauksia. Niin voimme ehkäistä sitä, etteivät vaikkapa nuoret meillä Suomessa ajaudu kyberrikollisuuden pariin.
Huijareilla ei ole rajoja
Huijauksia ja huijareita on monenlaisia, mutta usein niitä yhdistää rahan tavoittelu.
Kysyttäessä säälittävintä Kankaalan näkemää huijausta antaa hän esimerkin Britanniasta muutaman vuoden takaa.
Jotkin hautauspalvelut julkaisivat Facebookissa muistokirjoituksia edesmenneistä ihmisistä. Huijarit tekivät julkaisuissa mainittujen kuolleiden nimissä uusia käyttäjätilejä käyttäen heidän alkuperäisten tiliensä kuvia ja tietoja.
Sitten he lähettivät henkilöiden nimissä linkkejä heidän virtuaalisiin muistotilaisuuksiinsa. Linkkien vastaanottajiksi huijarit valikoivat muun muassa kuolleiden henkilöiden alkuperäisten Facebook-tilien kavereita.
Linkkien takaa ei suinkaan päässyt mukaan muistotilaisuuteen vaan sieltä paljastui pankkikorttitietojen kalasteluyritys.
– Tämä on esimerkki siitä, miten alas rima on asetettu kyberrikollisuudessa. Mikään ei ole pyhää. Ei edes kuolleiden henkilöiden tietojen väärinkäyttäminen, Kankaala sanoo.
Ihminen ei enää ymmärrä koneita
Elämme suuren murroksen keskellä. Tämä ajatus väistämättä syntyy, kun kuuntelee Kankaalan näkemyksiä tietoteknisestä kehityksestä.
Olemme siirtyneet kauas siitä, että ymmärtäisimme, miten käyttämämme laitteet toimivat.
– Kaikki on suunniteltu siihen pisteeseen, että jopa vauva pystyy käyttämään iPadia.
Uuden kerroksen muutokseen tuo tekoäly. Siihen liittyen Kankaalan puheesta on kuultavissa huoli.
Ihmiset luottavat liikaa tekoälyn antamiin vastauksiin.
– Ihminen ei välttämättä enää mene millekään nettisivulle, vaan juttelee jonkun botin kanssa ja saa sieltä vastauksia. Ja valitettavasti ne vastaukset voivat olla hyvin virheellisiä.
Myös koko tuntemamme internetin tulevaisuus on murroksessa. Tekoäly kun vaatii toimiakseen internetin sisältöjä, kuten keskustelupalstojen kirjoituksia.
– Jos tekoälyunelmat toteutuvat, että ihmiset vain puhuvat bottien kanssa, niin miksi kukaan tekisi enää sisältöä nettiin. Nämä ovat hankalia kysymyksiä, eikä kukaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Katso Laura Kankaalan ja Kyberturvallisuuskeskuksen Samuli Könösen ohjeet nettihuijauksilta välttymiseen alla olevalta videolta.
33:07