Nuorten mielestä koronarajoituksilla on ollut negatiivinen vaikutus hyvinvointiin. Tämä käy selväksi MTV Uutisten ja Nuorisoalan kattojärjestö Allianssin tekemästä verkkokyselystä.
MTV:n Uutisaamussa vierailleen nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin vaikuttamisen asiantuntijan Eero Löytömäen mukaan "nuoret ovat hyvin ahdistuneita" koronarajoituksista.
– Siellä on yksinäisyyden kokemuksia ja huolta siitä, mihin ollaan menossa. Selvästi yli puolet ovat hyvin ahdistuneita koronarajoitusajasta.
Lue myös: MTV:n kysely paljastaa koronarajoitusten rajut vaikutukset nuoriin: "Ahdistaa paljon enemmän kaikki" – syntyykö Suomeen korona-ajan sukupolvi?
75 prosenttia MTV Uutisten ja Allianssin kyselyyn vastanneista kertoi oman hyvinvointinsa heikentyneen rajoitusten vuoksi. Yllätyksenä tämä ei enää tullut.
– Se on linjassa aikaisempien kyselytutkimusten kanssa. Tämä on pitkä trendi, joka jatkuu. Pelko on siitä, että tämä ei jää tähän, vaan tämä jatkuu vuosia tai jopa pidempään, Löytömäki myöntää.
Toisen vuoden lukiolainen Niina Paldanius on samoilla linjoilla.
– Ei voida luottaa siihen, että seuraava (lähiopetukseen paluupäivä) toteutuu, koska ei se ole ennenkään toteutunut. Kaikki ymmärtävät, että on tärkeää huolehtia taudin leviämisen estämisestä. Sen sijaan ei ehkä ihan ymmärretä, miksi baarit saavat olla auki tai yläastelaiset koulussa. Siinä on kuitenkin vain muutaman vuoden ikäero.
"Tämä käy mielenterveyden päälle"
Paldanius toteaa pitkittyneen etäopiskelun olevan raskasta.
– Tämä käy mielenterveyden päälle, kun ollaan etänä yksin ja joudutaan ottamaan paljon vastuuta omasta oppimisesta sekä siitä, että asiat tulee hoidettua. Tuen hakeminen voi olla haastavaa ja korkean kynnyksen takana, Paldanius muistuttaa.
– Oletetaan, että me voimme ottaa kokonaan vastuu oppimisesta, joka pääosin perustuu lähiopetukseen.
Lue myös: Koronarajoitusten haitat lapsille ja nuorille huolestuttavat tutkijoita: "Lapset maksavat kovan hinnan rajoituksista"
Lukiolaiset ovat koronarajoitusten myötä törmänneet samaan ilmiöön kuin työntekijät jo ennen rajoituksia. Vapaa-aika ja koulu sulautuvat yhteen.
– Koulu on sitä, että nousee sängystä ja menee koneen ääreen. Kun koulupäivä loppuu, on yhä tekemättömiä asioita.
Verkkokyselyyn vastanneista 57 prosenttia pitää lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoittamista tarpeellisena toimenpiteenä. Harrastusmahdollisuuksien hupenemisella on kuitenkin hintansa.
– Ei hahmota milloin on tehnyt tarpeeksi ja vapaa-aika alkaa. Koulustressi on jatkuvasti taustalla, Paldanius sanoo.
Ystävät puskurina pahaa oloa vastaan
Paldanius kertoo kokemusten jakamisen olevan nuorille hyvin tärkeää. Etäopetuksen vuoksi se on aiempaa selkeästi hankalampaa.
Hän toivoo, että apu tuotaisiin lähemmäs opiskelijoita.
– Toki koulu yrittää kartoittaa, miten me jaksamme. Mutta voisi miettiä meidän mielenterveyden priorisointia ja kehittää ratkaisuja, että voitaisiin olla vaikka porrastetusti koulussa. Koulussa opettajat ja koko henkilökunta näkevät opiskelijoita ja pystyvät huomaamaan asioita, Paldanius ehdottaa.
– Nyt avun hakeminen vaatii tosi suurta oma-aloitteisuutta. Lisäksi tuen tarve pitää ensinnäkin tunnistaa.
Löytömäki muistuttaa kanssaihmisten torjuvan pahaa oloa.
– Aina pitää tietysti mennä terveys edellä, mutta kyllä sosiaalisten kontaktien puutteella on hirvittävän iso merkitys nuoren elämään. Yhteisö ja ystävät toimivat puskurina psyykkistä pahaa oloa vastaan. Kun puskuria ei ole, paha olo voi eskaloitua isommaksi, Löytömäki toteaa.