Pitkittynyt etäopetus ahdistaa lukiolaisia ja rasittaa mielenterveyttä: "Koulu on sitä, että nousee sängystä ja menee koneen ääreen"

Toisen vuoden lukiolainen Niina Paldanius on samoilla linjoilla.

– Ei voida luottaa siihen, että seuraava (lähiopetukseen paluupäivä) toteutuu, koska ei se ole ennenkään toteutunut. Kaikki ymmärtävät, että on tärkeää huolehtia taudin leviämisen estämisestä. Sen sijaan ei ehkä ihan ymmärretä, miksi baarit saavat olla auki tai yläastelaiset koulussa. Siinä on kuitenkin vain muutaman vuoden ikäero.

"Tämä käy mielenterveyden päälle"

Paldanius toteaa pitkittyneen etäopiskelun olevan raskasta.

–  Tämä käy mielenterveyden päälle, kun ollaan etänä yksin ja joudutaan ottamaan paljon vastuuta omasta oppimisesta sekä siitä, että asiat tulee hoidettua. Tuen hakeminen voi olla haastavaa ja korkean kynnyksen takana, Paldanius muistuttaa.

– Oletetaan, että me voimme ottaa kokonaan vastuu oppimisesta, joka pääosin perustuu lähiopetukseen.

Lue myös: Koronarajoitusten haitat lapsille ja nuorille huolestuttavat tutkijoita: "Lapset maksavat kovan hinnan rajoituksista"

Lukiolaiset ovat koronarajoitusten myötä törmänneet samaan ilmiöön kuin työntekijät jo ennen rajoituksia. Vapaa-aika ja koulu sulautuvat yhteen.

– Koulu on sitä, että nousee sängystä ja menee koneen ääreen. Kun koulupäivä loppuu, on yhä tekemättömiä asioita.

Verkkokyselyyn vastanneista 57 prosenttia pitää lasten ja nuorten harrastustoiminnan rajoittamista tarpeellisena toimenpiteenä. Harrastusmahdollisuuksien hupenemisella on kuitenkin hintansa.

– Ei hahmota milloin on tehnyt tarpeeksi ja vapaa-aika alkaa. Koulustressi on jatkuvasti taustalla, Paldanius sanoo.

Ystävät puskurina pahaa oloa vastaan

Paldanius kertoo kokemusten jakamisen olevan nuorille hyvin tärkeää. Etäopetuksen vuoksi se on aiempaa selkeästi hankalampaa.

Hän toivoo, että apu tuotaisiin lähemmäs opiskelijoita.

– Toki koulu yrittää kartoittaa, miten me jaksamme. Mutta voisi miettiä meidän mielenterveyden priorisointia ja kehittää ratkaisuja, että voitaisiin olla vaikka porrastetusti koulussa. Koulussa opettajat ja koko henkilökunta näkevät opiskelijoita ja pystyvät huomaamaan asioita, Paldanius ehdottaa.

– Nyt avun hakeminen vaatii tosi suurta oma-aloitteisuutta. Lisäksi tuen tarve pitää ensinnäkin tunnistaa.

Löytömäki muistuttaa kanssaihmisten torjuvan pahaa oloa.

– Aina pitää tietysti mennä terveys edellä, mutta kyllä sosiaalisten kontaktien puutteella on hirvittävän iso merkitys nuoren elämään. Yhteisö ja ystävät toimivat puskurina psyykkistä pahaa oloa vastaan. Kun puskuria ei ole, paha olo voi eskaloitua isommaksi, Löytömäki toteaa.

Lue myös: Vantaalla noin 800 koululaista on karanteenissa – perheenisä avautuu koronakiusaamisesta: "Lapsi saa tuntea nahoissaan, jos koulukaverit joutuvat karanteeniin"

• 14.10.14:32
  Tuomiot

  Huoltovarmuuskeskukselle jättilasku kohumaskikaupan tehneen johtajan potkuista
• 3.10.17:00
  Talous

  EKP-pääjohtaja Lagarde MTV:n erikoishaastattelussa: Lopeta EU-sääntöjen rikkominen, Suomi
• 22.9.18:58
  Ennätykset

  Ikävä koronaennätys: Miehen tauti kesti yli kaksi vuotta
• 13.9.08:33
  Yskä

  Yskänlääkkeet tuskin auttavat, jos ikävä yskä vaivaa – kokeile sen sijaan tätä: "Oikeasti ihan tutkittua"
• 9.9.13:03
  Flunssa

  Koronavirustartunta voikin olla ehkäistävissä apteekin nenäsuihkeella
• Lataa lisää