Professori listaa parhaat vinkit pimeään vuodenaikaan – nämä pienet arkikikat auttavat

Minkälaisia vaikutuksia univajeella on pidemmän päälle? 0:55
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partanen kertoo Huomenta Suomen haastattelussa, minkälaisia vaikutuksia univajeella on terveydelle.

Yksi kaamosajan oireista on se, että nukkuminen huononee. Professori kertoo, miten yöunia voi parantaa.

Etelä-Suomessa nautitaan tällä hetkellä valoisasta ajasta noin kuusi tuntia ja Utsjoella aurinko nousee seuraavan kerran horisontin yläpuolelle tammikuun puolivälissä.

Marras-, joulu- ja tammikuu ovat usein myös hyvin pilvisiä, jolloin auringonvaloa on hyvin vähän myös etelässä.

Kaamosoireisiin kuuluu muun muassa se, että nukkuminen huononee. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partasen mukaan tämä johtuu hyvin pitkälti siitä, että aamuisin on vain vähän valoa ja toisaalta iltaisin ihmiset oleskelevat valossa pidempään.

– Kun luonto ei tarjoa enää valoa, ihmiset käyttävät keinovaloa. Nimenomaan se iltavalo häiritsee nukkumista, Partanen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.

Nukkumistaan voi kuitenkin parantaa pienillä muutoksilla arjessaan.

Katso yllä olevalta videolta, millaisia vaikutuksia pitkäaikaisella unettomuudella on terveydelle. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.

Valoa pimeyteen

Valon vaikutuksia ei pysty "varastoimaan" itseensä kaamosajan varalta, vaan valoa pitäisi saada joka päivä ja nimenomaan aamulla.

– Säännöllinen päivärytmi on tietysti eduksi. Jos sen pystyy säilyttämään ja saamaan aamupainotteisesti runsaasti valoa, sillä kyllä pärjää kaamoksen yli, Partanen toteaa.

Kirkasvalolampuista on myös oikeasti hyötyä.

– Niillä voidaan lievittää kaamosmasennusta ja kaamosoireita, Partanen kertoo.

Kirkasvalon tulisi olla voimakkuudeltaan vähintään 2000 luxia silmän korkeudelta mitattuna. 

Riittävän tehon saamiseksi kirkasvalon käytön pitäisi olla myös säännöllistä: vähintään viitenä aamuna viikossa. Osalle riittää puoli tuntia, joku voi kaivata enemmän kolmesta vartista tuntiin.

Liiku oikeaan aikaan ja säädä lämpöä

Unen kannalta kannattaa kiinnittää huomiota myös makuuhuoneen lämpötilaan.

– Saa olla asteen tai pari viileämpi (kuin muut huoneet). Silloin on yleensä helpompi saada unen päästä kiinni. Mutta muistaa laittaa esimerkiksi villasukat jalkaan. 

– Vanhemmiten, kun ääreisverenkierto heikkenee, voi tarvita myös puuvillasormikkaat, että saa pintalämpötilan lämpimäksi. Se jouduttaa nukahtamista, Partanen toteaa.

Myös kuntoliikunnan avulla voi parantaa unenlaatuaan.

Sisäisen kellon toiminnan kannalta tunnin mittainen kuntoilu kannattaisi ajoittaa joko aamuun seitsemän ja kahdeksan välille tai iltapäivään yhden ja viiden välille. Kuntoilu voi hyvin olla osa työmatkaa.

Partanen kehottaa myös jättämään älylaitteet kokonaan makuuhuoneen ulkopuolelle ja laskemaan puhelimen käsistään puoli tuntia tai jopa tunnin ennen nukkumaanmenoa. 

Katso myös: Talviunille vai pakkaslenkille? Pimeän vuodenajan terveysvinkit

Talviunille vai pakkaslenkille? Pimeän vuodenajan terveysvinkit 9:07
Haastattelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

Lue myös:

    Uusimmat