Perheväkivallan uhri Mirkku yritti itsemurhaa 15-vuotiaana – asiantuntija vaatii muutosta yhteen asiaan: ”Väkivalta ei lopu itsestään”

– Jokaisella on oikeus elää turvassa, ja kenelläkään ei ole oikeutta väkivallan käyttäytymiseen, Riitta Särkelä linjasi Huomenta Suomessa keskiviikkona.

Vaikka perhe- ja lähisuhdeväkivallan olemassaoloa ei enää kielletä, on asiasta puhuminen monelle uhrille hyvin vaikeaa. Uhrien tuntojen taustalla vaikuttavat häpeä sekä se, ettei väkivaltaa aina tunnisteta. Lasten oikeuksien päivänä huoli erityisesti väkivaltaa kokevista lapsista nousee esille.

Yksi lapsena perheväkivaltaa kokenut on Mirkku Merimaa. Merimaan lapsuudessa alkoholisoituneet ja traumatisoituneet vanhemmat kohtelivat tytärtään ajoittain kaltoin. Oli lyömistä, vakavaakin sellaista. Merimaa yritti ensimmäisen kerran itsemurhaa vain 15-vuotiaana.

– Kyllä se on luonut tietynlaisen pohjan mun elämälle ja tuonut sinne ihan omat haasteensa ja myöhemmin paljon vaikeuksia, Merimaa sanoi haastattelussa.

Lue myös: Satu, 46, sairastui dissosiaatiohäiriöön lapsuuden tapahtumien vuoksi: "Elän mielessäni sitä samaa kauhua"

Lapsi syyllistää väkivallasta itseään

Lapsi ajattelee herkästi, että kun väkivalta tulee oman perheen sisältä, hänessä itsessään täytyy olla jotain vikaa, Merimaa sanoo. Tästä juontaa juurensa perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien voimakas häpeä, joka pahimmillaan estää avun piiriin hakeutumisen. Merimaa kokee, että lapsilta myös harvoin kysytään asiasta.

Kun Merimaa kymmenen vuotta sitten aloitti aikuisiällä traumaterapian, häneltä kysyttiin ensimmäisen kerran, mitä hänelle on tapahtunut. Aiemmin kysymys oli ollut, mikä häntä vaivaa.

Myös Särkelä kokee, että monissa tilanteissa kukaan ammattilainen ei kysy väkivallan uhrilta, mitä hänelle on tapahtunut.

– Meidän palvelujärjestelmässä väkivaltakokemuksia ei edelleenkään kysytä ja oteta puheeksi, Särkelä sanoi.

Väkivalta ei lopu, ellei siihen puututa

Asiasta puhuminen on perhe- tai lähisuhdeväkivallan uhrille tärkeää. Mirkku Merimaa kehottaa ottamaan asian puheeksi sellaisen henkilön kanssa, jonka kokee turvalliseksi – esimerkiksi ystävän.

Ystävän tehtävänä on rohkaista väkivallan uhria hakemaan apua esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta. Kun akuutti kriisi on päällä, oikea paikka väkivallan uhrille on turvakoti.

– Väkivalta ei lopu itsestään, ja siitä ei voi toipua ilman, että hakee apua, Särkelä sanoi.

Suomessa joka kolmas nainen joutuu väkivallan tai sen uhan alaiseksi.

Millaisia erilaisia palveluita väkivallan uhreille tarjotaan? Katso koko haastattelu videolta.

Lue myös: Palasitko yhteen entisen kumppanisi kanssa? Tutkimus varoittaa: Vaaransit juuri terveytesi

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.