Lähisuhdeväkivalta vie uhrin omat voimavarat, jolloin tilanteen hahmottaminen ja siitä poispääsy on hankalaa.
Joka kolmas 15–74-vuotias nainen on kokenut lähisuhdeväkivaltaa, tai sen uhkaa. Huomenta Suomen aamussa keskusteltiin lähisuhdeväkivallan ilmentymistavoista, sekä keinoista saada apua. Koko keskustelun voit katsoa yllä olevalta videolta.
Väkivallan taustalla vallankäyttöä
Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että väkivallan taustalla on aina vallankäyttöä ja mahdollisesti halua kontrolloida toista ihmistä.
– Lähtökohta on aina se, että väkivalta on toisen ihmisen oikeuksien loukkaus, eikä hyväksyttävää missään olosuhteissa, Särkelä toteaa.
Lue myös: Väkivaltaista suhdetta ei voi ennustaa:”Eihän se ala niin, että sinulle sanotaan 'minä olen väkivaltainen'"
Särkelän mukaan Suomessa lähisuhteiden väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin, mutta myös lapsiin ja jossain määrin miehiinkin. Kohteena voivat olla hyvin eri-ikäiset henkilöt perheissä.
Useimmiten ensimmäisenä tulee mieleen fyysinen väkivalta, mutta väkivaltainen lähisuhde voi olla myös henkistä väkivaltaa, joka pitää sisällään nimittelyä, alistamista, mitätöintiä sekä toisen ihmissuhteiden rajoittamista. Kyseessä voi olla myös seksuaalinen tai taloudellinen väkivalta.
Jatkuvaa pelossa elämistä
Kaikki anteeksi -kirja sisältää osittain myös kirjailija Laura Mannisen omakohtaisia kokemuksia parisuhdeväkivallasta.
– Aluksi oli enemmän sitä tavallista, jopa ihanaakin parisuhdeaikaa. Sitten aina välillä tapahtui jotain hyvin outoa, josta hälytyskellojen olisi pitänyt ehkä soida, mutta eivät sitten siinä kohtaa soineet, kun oli rakastunut, Manninen kertoo parisuhteestaan.
