Kuluvalla viikolla uutisoitiin päiväkoti-ikäisen lapsen kuolleen streptokokki A-bakteerin aiheuttamaan tautiin Jyväskylässä. HUS:n apulaisylilääkäri haluaa kuitenkin muistuttaa vakavan tautimuodon olevan lapsille erittäin harvinainen.
Streptokokki A, Streptococcus pyogenes, on nielussa tai iholla elävä bakteeri, joka voi aiheuttaa erilaisia infektioita kantajalleen.
Oirekuva voi olla hyvin lievä, mutta se voi aiheuttaa aiemmin terveellekin ihmisille vakavia yleisinfektioita.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen haluaa painottaa, että lievät taudit ovat niitä kaikkein yleisimpiä.
Hyvänä esimerkkinä tästä voi nostaa angiinan, eli kuumeisen nieluinfektion, jota esiintyy noin 20-40 prosenttia kaikista nielutulehduksen aiheuttajista. Tautia esiintyy runsaasti niin lapsilla kuin aikuisillakin.
Muitakin tuttuja tauteja löytyy.
– A-streptokokki voi aiheuttaa tulirokon, joka yleensä on lievä. Oireina ovat kuume, nielutulehdus ja hento punoittava ihottuma ylävartalolla ja kasvoissa. Tulirokko voi aiheuttaa kuitenkin joskus myös vakavan taudin, Ruotsalainen kuvaa.
A-streptokokki voi aiheuttaa myös monessa lapsiperheessä tutun suun ympäristössä esiintyvän ihoinfektion märkäruven.
Bakteeri voi aiheuttaa myös hieman harvinaisempaa tautia, jota esiintyy erityisesti lapsilla.
– Pakaravaossa esiintyvän, kutisevan ja tarkkarajaisesti punoittavan ihottuman.
Edeltävät taudit voidaan pääpiirteittäin luokitella lieviksi taudeiksi.
Vakavampien tautien joukosta löytyy ruusu, jota esiintyy ikäihmisillä, mutta myös työikäisillä.
– Ruusu on punoittava, tarkkarajainen, kuumeinen ihottuma, joka on tällainen keskivaikean infektoin aiheuttava. Ruusu esiintyy yleensä alaraajassa, mutta voi esiintyä myös muualla, Ruotsalainen kertoo.
Lue myös: Johns Hopkins lopetti koronalukujen julkaisemisen – tämä on taudin saldo
Vakavat tautitapaukset kasvussa
Streptokokki A -bakteeri voi aiheuttaa myös erittäin vakavia infektioita, vaikkakin ovat selvästi harvinaisempia kuin lievät tautimuodot.
– Vakavat tautitapaukset edustavat ehdottomasti jäävuoren huippua. Mutta nyt viime vuonna olemme menneet merenpinnan alapuolelle sieltä jäävuoren huipusta. Vakavat tautitapaukset ovat taas lisääntyneet, Ruotsalainen toteaa.
Laaja tautikirjo
Vakava tauti on veressä esiintyvä A-streptokokki, jolloin puhutaan verenmyrkytyksestä.
– Se voi aiheuttaa myös aivokalvontulehduksen, keuhkokuumeen, vatsakalvontulehduksen, lapsivuodekuumeen synnyttävällä naisella, luutulehduksen. Bakteeri voi aiheuttaa myös shokkioireyhtymän, joka aiheuttaa vaikean munuaisten ja maksan vajaatoiminnan.
Viimeisenä vakavan tautina apulaisylilääkäri esittelee nekrotisoivan faskiitin, eli pehmytkudosten infektion, jonka kansankielellä voisi suomentaa pahimmillaan taudiksi, joka tappaa lihaksia.
Tautikirjo siis vakavassakin tautimuodossa on hyvin laaja.
Lue myös: Sarah silitti kissaa lomamatkallaan – johti kymmenien tuhansien sairaalalaskuun
Vakavaan infektioon yleinen menehtyminen on noin 15 prosenttia. Ruotsalaisen mukaan luku voi myös olla korkeampi, noin 15-30 prosenttia.
Lapselle vakavaan A-streptokokkiin sairastuminen ja sen myötä kuolleisuus on Ruotsalaisen mukaan erittäin harvinaista.
– Kuolemat tapahtuvat erityisesti ikääntyvän väestön kohdalle, mutta myös aikuisväestön, jos on sairastunut hyvin vakavaan ja tehohoitoa vaativaan tautiin.
Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus kertoi loppuvuodesta 2022, että monessa maassa, kuten Ruotsissa ja Ranskassa on tavattu alle 10-vuotiailla tavallista enemmän streptokokki A:n aiheuttamia vakavia tautitapauksia.
Yhdysvaltain tautikeskus ilmoitti kuitenkin vastikään, että alkuvuonna tarkasteltujen tautitapauksien osalta alle 10-vuotiaiden kohdalla on palattu takaisin ennen pandemiaa edeltävään tilanteeseen.
Yksi potilasryhmä nousee voimakkaasti esille
Vuosina 2018 ja 2019 Suomessa oli vakava A-streptokokkiepidemia. Silloin aikuisväestö, erityisesti yli 65-vuotiaat sairastuivat puolessa tapauksista vakavasti.
– Nyt yllättäen meillä oli viime vuonna 2022 jälleen HUS:ssa ja Suomessa tällainen vakavien A-streptokokkien epidemia, eli väli on ollut vain 2-3 vuotta edelliseen, joka on harvinaista, koska yleensä nämä epidemiat esiintyvät maailmalla 5-10 vuoden välein, Ruotsalainen selventää.
HUS:n alueella yksi selkeästi esiin noussut potilasryhmä on Ruotsalaisen mukaan pistoshuumeiden käyttäjät. Heitä on ollut kolmannes sairastuneista.
– Se ryhmä nousee voimakkaasti esille ja toinen ryhmä on yli 60-vuotiaat, jotka edustavat 50 prosenttia tautitapauksista.
11:33