Päiväkodissa ei ollut yhtään tuttua hoitajaa, lapsella nimi maalarinteipillä selässä – somevaikuttaja Natalia Salmela huolestui päiväkotien tilanteesta

7:22
"Tulee huono omatunto vanhempana joka päivä, kun vie lapsen päiväkotiin," sanoo somevaikuttaja Natalia Salmela MTV Uutiset Liven haastattelussa.

Varhaiskasvatuksen työvoimapula huolettaa vanhempia. Vanhempien huolena on, kuka katsoo heidän lapsensa perään päiväkodissa ja pysyvätkö päiväkodit ylipäänsä auki.

Helsinkiläinen yrittäjä ja somevaikuttaja Natalia Salmela on yksi vanhemmista, jotka painivat varhaiskasvatuksen ongelmien kanssa.

Salmela kertoo miehensä joutuneen viime vuonna jäämään puoleksi vuodeksi kotiin varhaiskasvatuksen epävarmuuden vuoksi, ja nyt perheen elämää haittaa vanhemman lapsen päiväkodin sulkeutuminen ainakin kuukaudeksi.

Lapsi vaihtuvien työntekijöiden keskellä

Salmela kertoo, että viime viikolla hänen lastansa olivat joutuneet hoitamaan päiväkodin toisen ryhmän työntekijät. Lasta hakiessa lapsen selässä oli nimitarra, jotta sijaiset tietäisivät tämän nimen.

Salmelan mukaan joinain päivinä ei päiväkodissa ole yhtään lapsen oman ryhmän työntekijää töissä.

Salmelan perheen nuorimmainen on kaksivuotias eli vielä niin pieni, ettei osaa kunnolla puhua tai ilmaista itseään. Suuri vaihtuvuus huolettaa, koska kenelle lapsi silloin päiväkodissa uskaltaa kertoa huolistaan ja peloistaan tai jos jotain sattuu?

– Ei ole luottoaikuista, jolle mennä asiasta kertomaan, Salmela kertoo.

Ylipäänsä lapsen yhteys päiväkodin täteihin ja setiin voi heiketä paljonkin henkilöstön vaihtuvuuden vuoksi.

Salmela kertoo, että perheen vanhemmalle lapselle tarhan aikuiset olivat aiemmin hyvin tärkeitä ja nämä esiintyivät hänen puheissaan päivittäin. Nyt asia on toisin.

– Nyt hän ei osannut edes kertoa uusien työntekijöiden nimiä, koska vaihtuvuus on niin suurta.

Salmela: Varhaiskasvatus on investointi, ei kulu

Salmela kertoo, että tilanne stressaa jokapäiväisessä arjessa. Sisäinen kamppailu siitä, mikä on lapsen edulle parasta, on päivittäistä.

– Tulee huono omatunto vanhempana joka päivä, kun vie lapsen päiväkotiin. Pohdin, pitäisikö mieluummin olla hänen kanssaan kotona, Salmela kertoo.

Salmela vaatii, että päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä ja vastaavasti työntekijöiden palkkausta parannettava. Näillä eväillä hän toivoo saatavan alalle houkuteltua paitsi lisää työntekijöitä myös takaisin ne, jotka ovat alalta lähteneet.

Salmela korostaa, että varhaiskasvatus pitäisi nähdä investointina, ei kulueränä. Hän katsoo, että voi yrittäjänä tuottaa paremmin veroeuroja kaupungille ja valtiolle, jos voi keskittyä työntekoon ilman haasteita päiväkodin kanssa.

Salmela pohtii myös, että ongelma tuntuu kaatuvan naisten niskaan: Varhaiskasvatuksen työntekijät ovat pääasiassa naisia ja naiset myös voittopuoleisesti vastaavat lasten hoidosta kotona silloin, kun hoito päiväkodissa ei ole mahdollista.

– Tulee sellainen fiilis, että jos tämä olisi miesvaltainen ongelma, tälle oltaisiin tehty jotain jo kauan sitten.

Salmela on keskustellut aiheesta paljon sosiaalisessa mediassa ja kertoo saaneensa Instagram-palvelussa lukuisia yhteydenottoja, joissa ihmiset jakoivat hänelle omia kokemuksiaan aiheesta.

Tilanne vaihtelee läpi Suomen

Varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Lahdenperä-Laine Varhaiskasvatuksen Opettajien liitosta kertoo, että varhaiskasvatuksen työntekijäpulan laatu vaihtelee valtakunnallisesti. Varhaiskasvatuksen opettajapula vaivaa kuitenkin päiväkoteja ympäri Suomen.

Lahdenperä-Laine jäljittää ongelman syyn opettajakoulutuksen määrän vähäisyyteen, joka on johtanut opettajapulaan. Pula on pahentunut vuosikymmenien ajan.

Lisäksi isoissa kaupungeissa on Lahdenperä-Laineen tietojen mukaan sijaispulaa, joka vaikeuttaa päiväkotien toimintaa.

Henkilöstöä lähetellään päiväkodista toiseen

Lahdenperä-Laineen tiedossa on, että Helsingissä henkilöstöä lähetetään päiväkodeista toisiin tilanteen paikkaamiseksi. Samalla työntekijöiden osaamisessa on puutteita.

– Meillä on paljon lastenhoitajia opettajien tehtävissä ja lastenhoitajien tehtävissä kouluttamattomia ihmisiä, hän kuvailee tilannetta.

Osaamispulasta seuraa hänen mukaansa uupumista, sairauslomia ja sijaiskierteen paheneminen.

Lääkkeiksi Lahdenperä-Laine tarjoaa opettajakoulutusmäärien lisäämisen sekä työn pitämisen kilpailukykyisenä työolosuhteiden ja palkkaamisen avulla. Silloin työntekijät myös pysyvät töissä.

– Työ itsessään, kun sitä saa tehdä ja siitä saa kunnon korvauksen, on mielenkiintoista ja antoisaa, hän vakuuttaa.

Kaupunki: Tilanteesta haasteita lasten hyvinvoinnille

Varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi Helsingin kaupungilta kertoo, että tällä hetkellä uudesta henkilöstönhallintajärjestelmästä ei saada tarkkoja lukuja alan henkilöstövajeesta. 

Kemppi kuitenkin kertoo, että haasteet eivät koske koko Helsinkiä, vaan yksittäisiä päiväkoteja eri alueilla. Samalla kun suuressa osassa päiväkodeista asiat ovat hyvin, toisissa yksiköissä on voinut pitkäänkin olla ongelmia rekrytoida tarpeeksi henkilökuntaa.

Kemppi myöntää, että tilanne on paikoin haastava, ja henkilöstöä on paikoin siirretty yksikköjen ja leikkipuistojen välillä tilanteen helpottamiseksi. Esimerkiksi syyskuussa osa leikkipuistoista oli kokonaan suljettuna henkilöstöongelmien vuoksi, ja niiden henkilökunta oli siirrettynä päiväkoteihin.

Kempin mukaan ääritapaus oli, kun alkusyksynä eräässä ryhmässä ei ollut lainkaan omaa henkilöstöä. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan ole, että koko päiväkotia olisi jouduttu pyörittämään sijaisten tai muun tuen avulla.

– Työvoimapula ja vaihtuva henkilöstö aiheuttavat haasteita lasten hyvinvoinnille, Kemppi myöntää.

Tilanne kuormittaa paitsi lapsia ja perheitä, myös henkilökuntaa. Kaupunki onkin järjestänyt kohdennettua apua haasteista kärsiviin yksiköihin, jotta niihin saataisiin pysyvää henkilöstöä.

Syksy poikkeuksellisen haastava

Kempin mukaan tilanne on ollut samanlainen eri puolilla pääkaupunkiseutua, kun varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvamisen myötä myös henkilökunnan tarve on lisääntynyt.

Hän arvioi tilanteen kehittyneen pitkällä aikavälillä, kun yhä enemmän pieniä lapsia osallistuu päivähoitoon, mutta samanaikaisesti koulutuspolut tai muun muassa opettajakoulutus ei tuota kaupunkien tarpeisiin riittävästi työvoimaa. 

Nyt tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen haastava.

– Tällaista syksyä ei vielä tähän mennessä ole ollut, hän kertoo.

Käytännössä ongelma kiteytyy Kempin mukaan siihen, että pätevää henkilöstöä ei ole tarpeeksi tai nämä ovat siirtyneet muille aloille.

1:39
Varhaiskasvatuksessa on "valtava osaamisvaje" – näillä alueilla on pahin pula osaavista opettajista.

Kemppi: Helsinki haluaa alan parantaa veto- ja pitovoimaa

Kemppi kertoo, että kaupungin tavoitteena on parantaa alan veto- ja pitovoimaa sekä vetää osaajia Helsinkiin töihin muualta Suomesta. Hän kertoo kaupungin tukevan erilaisia urapolkuja pätevöitymisestä kiinnostuneille ja tehneen erilaisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Myös työoloja ja alan houkuttelevuutta halutaan kehittää.

Kemppi painottaa, että ongelmista huolimatta valtaosassa päiväkoteja asiat ovat hyvin. Hän myös ilmaisee, että puheeksi nostetaan vain ongelmat, kun samaan aikaan henkilöstö tekee parhaansa ja kaupunki pyrkii lisäämään työpaikkojen houkuttelevuutta.

Viime kuun lopussa Helsingin kaupungin koordinaatioryhmä ehdotti, että Helsingin tulee kasvattaa lastenhoitajien oppisopimuskoulutuspaikkojen määrää ja nopeuttaa työhön pääsyä, perustaa lisää vakansseja varhaiskasvatuksen sosionomeille sekä laajentaa merkittävästi äkillisissä sijaistustilanteissa käytettävää nopean avun toimintaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja