MTV Uutiset haastatteli kolmea varhaiskasvatuksen ammattilaista, jotka kertoivat miksi he haluavat mennä lakkoon.
Päiväkodin varajohtajana työskentelevä Aava Harjola painottaa, että hän esittää haastattelussa mielipiteensä varhaiskasvatuksen opettajan näkökulmasta, hänellä on kokemusta myös siitä tehtävästä.
Harjolan mukaan perimmäinen syy ihmisten lakkohaluihin on se, että työolot ja palkkaus ovat alalla hyvin huonossa tilassa. Muun muassa se hiertää, että kouluttamaton ja epäpätevä työntekijä saa tehdä varhaiskasvatuksen opettajan töitä saaden silti täyden palkan.
Varhaiskasvattajia harmittaa myös se, että heillä ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa palkan määrään.
– Emme voi vaikuttaa työmäärään, emmekä voi tehdä lisävuoroja. Työaika on joka päivä aamukuudesta viiteen, eikä viikonloppulisiä ole.
Harjola on työskennellyt Helsingin kaupungilla yli viisi vuotta.
– Lisäni tästä viidestä vuodesta on 80 euroa kuukaudessa, joka on aivan naurettavaa.
Työoloihin halutaan parannusta
Harjolan mukaan tilannetta parantaisi ennen kaikkea se, että pätevät työntekijät saisivat palkkaansa lisiä. Mutta myös työolot pitäisi saada kuntoon.
– Tällä hetkellä päiväkodeissa saattaa olla niin, että ei ehditä tauoille, koska työntekijöitä on liian vähän.
Myöskään kaikkien päiväkotien tilat eivät välttämättä vastaa niiden käyttötarkoitusta. Työntekijöiden taukohuonetta saatetaan käyttää esimerkiksi lasten puheterapiaan tai erilaisiin palavereihin.
Harhaluuloja työn luonteesta
Harjola harmittelee, että varhaiskasvatusta vaivaavat edelleen harhaluulot siitä, mitä käytännön työ oikeasti on. Varhaiskasvatus nähdään usein pelkkänä lasten vahtimisena, vaikka se on tieteeseen perustuvaa työtä.
– Kaupungilla on todella tarkasti säädellyt varhaiskasvatuksen määritelmät, ja koulutetut opettajat haluavat tehdä työnsä todella hyvin.
– Laadukkaalla varhaiskasvatuksella on suuri merkitys lapsen koko elämälle, Harjola painottaa.
Harjolan mukaan varhaiskasvatuksen palkan pitäisi olla määrältään yli 3000 euroa kuukaudessa, jotta se olisi linjassa työn vaativuuden kanssa.
– Olen itse siirtynyt varajohtajaksi ja palkkani on tuurilla yli 3000 euroa. Kun miettii, miten kallista on asua kaupungissa, niin palkka ei kohtaa.
Palkkakehitys kuntoon
Liisa Koponen työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana esikoulussa. Myös Koponen on valmis lakkoon, sillä hänenkin mukaansa alalla on useita, korjaamista vaativia epäkohtia.
Esimerkiksi Koponen nostaa alaa pitkään vaivanneen opettajapulan.
– Se on kestänyt todella pitkään etenkin pääkaupunkiseudulla, ja nyt ilmiö on laajemassa myös muihin kuntiin. Se johtuu siitä, että työn määrä ei ole missään nimessä oikeassa suhteessa palkkaan.
Opettajien vaikea saatavuus ja nopea vaihtuvuus tekevät päiväkotien päivittäisen arjen hankalaksi.
– Yksi tärkein kysymys on huono palkka ja myös todella huono palkkakehitys, sillä palkka ei ajan myötä juurikaan nouse.
Yliopiston loppututkintokaan ei vaikuta palkan määrään.
– Se ei millään tavalla motivoi jäämään alalle, kun koulutusta ei arvosteta, Koponen sanoo.
Keskitason palkka riittäisi
Varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkkaa ei tarvitsisi nostaa ylettömästi, Koponen pitäisi kohtuullisena, että se saataisiin edes suomalaisten palkkojen keskitasoon. Olisi jo paljon, jos kuukausipalkka alkaisi kolmosella.
Vielä tärkeämpänä alan vetovoiman kannalta Koponen pitää palkkakehityksen parantamista.
– Että sillä on jokin merkitys, onko tätä työtä tehnyt kolme vai viisi vai kymmenen vuotta.
Tilanne on mennyt Koposen mukaan huonoksi osittain sen vuoksi, että varhaiskasvatuksen opettajien työmäärää on vähitellen lisätty.
– Monessa talossa on poistettu laitosapulainen, joka on hoitanut siivouksen. Tämän vuoksi monet (opettajat) joutuvat esimerkiksi ruokailun jälkeen olemaan siinä roolissa.
Koposen mukaan ratkaisut ovat loppujen lopuksi aika helppoja.
– Ne liittyvät rahaan. Arvostuksen pitäisi näkyä palkassa.
Vaatimuksia on paljon
Meira Hurri työskentelee 3–5-vuotiaiden lasten ryhmässä opettajana. Niin ikään Hurri nostaa liian pienen palkan suurimmaksi syyksi lakkohaluihin.
Hurri sanoo, että palkka ei vastaa työn vaativuutta tai olosuhteita.
– Vaatimuksia on paljon, mutta palkkaa ja resursseja on vähän. Matalan palkan vuoksi alalla on pula työvoimasta, opettajista ja lastenhoitajista.
Työolot päiväkodeissa vaihtelevat paljon.
Joissakin päiväkodeissa voidaan kärsiä siitä, että päteviä ihmisiä ei saada palkattua tarpeeksi, jolloin henkilökunta väsyy.
Päiväkodit pk-seudulla täynnä
Varsinkin pääkaupunkiseudulla päiväkodit ovat myös usein hyvin täynnä, ja henkilökuntaa voi olla liian vähän. Tämä voi kuormittaa työntekijöitä liikaa.
– Olen kuullut paljon kollegoilta ja vanhoilta opiskelukavereilta tarinoita uupumisesta, Hurri kertoo.
– Tiedän myös paljon opiskelukavereita, jotka ovat vaihtaneet alaa, sillä he eivät ole jaksaneet näissä olosuhteissa.
Hurri painottaa, että ei toivo omille asiakasperheille lakon myötä hankaluuksia.
– Tarkoitus on saada viestiä ylemmälle taholle, työnantajapuolelle ja päättäjille, että nyt on aika toimia.
Hurri uskoo, että alan tilanne johtuu osaltaan siitä, että lasten kanssa tehdystä työstä ei voida suoraan mitata rahallista tulosta.
– Ja olemme varmaan myös sellaista väkeä, joka kokee työn tärkeäksi ja suostuu joustamaan. Jos ei kohta tapahdu muutosta, niin emme kohta enää jaksa joustaa.
