Työvoimapula vaivaa Suomessa – ratkaisevatko nämä teot ongelman?

9:27
Työvoimapula vaivaa hoitoalaa – vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoaho kertovat, mihin kaikkeen se vaikuttaa.

Suomea vaivaa työvoimapula, mikä hidastaa talouden kasvua monilla aloilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan eniten työvoimapulaa on terveys- ja sosiaalialalla, mutta myös palvelualoilla.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n pääekonomisti Juho Ruskoahosanoo, että työvoimapula kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen puolelle.

Ruskoaho toteaa, että tarkemmin se koskettaa lääkäreitä, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajaryhmiä.

Työvoimapula tarkoittaa sitä, että tarjontaa työntekijöistä on vähemmän kuin mitä kysyntä tarvitsisi. Avoimia työpaikkoja on nyt siis tarjolla ennätysmäärin.

– Työvoimapula johtuu siitä, että koulutusmäärät ovat olleet riittämättömät sekä siitä, että työikäinen väestö Suomessa vähenee, Ruskoaho sanoo.

Koulutusmäärissä pullonkaula

Ruskoahon mielestä koulutusmäärissä on selvä pullonkaula: koulutukseen tulijoita olisi enemmän kuin mitä paikkoja.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén totesi MTV Uutisille viime viikolla, että hoitoalan koulutuspaikkoja on lisätty viimeisen kahden vuoden aikana, ja aivan hiljattain jopa tuhannella uudella opiskelupaikalla.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

Vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topon mukaan kyse on myös osittain työpaikkojen vetovoimaisuudesta.

– Ihmiset tekevät valintoja, kun he hakevat tai vaihtavat työpaikkaa, myös pysyminen samassa työpaikassa on valinta. Työpaikoista täytyy saada vetovoimaisempia.

Topo allekirjoittaa Ruskoahon toteaman tilanteen siitä, että koulutettua työväkeä ei ole riittävästi.

– Mutta meillä on silti varaa saada työntekijöitä tästä työikäisestä väestöstä niin vanhustenhoitoon kuin myös muihin sotepalveluihin.

Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien ja etujen toteutumista. Topo on Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu.

Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään "hyvä tavoite"

Vanhusasiavaltuutettu Topo sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen 0,6 työntekijästä 0,7 työntekijään on ”hirmuisen hyvä tavoite”.

– Tavoite on se, että suomalaiset iäkkäät, jotka tarvitsevat paljon hoitoapua, saisivat sitä. Myöskin, että hoito olisi tarpeeksi laadukasta ja, että sitä hoitotyötä olisi mielekästä tehdä.

Hoitajamitoituksessa on kyse siis siitä, että hoitajia olisi tarpeeksi työnmäärään nähden.

Topo sanoo, että hoitajamitoitukseen on päädytty siitä syystä, että suomalaisissa hoivakodeissa todettiin jo muutama vuosi sitten puutteita kunnollisessa hoidoissa.  

– Aitoja ongelmia, jotka olivat ihmisten perusoikeuksien vastaisia.

Ruskoaho sanoo, että vuosi vuodelta on tavoiteltu hoitajamäärien nostamista. Ensin hoitajamäärän nostamista 50:een suhteessa sataan vanhuspaikkaan, sitten 55:een ja 60:een ja nyt 70:een paikkaan.

Hänen mukaansa se on kuitenkin ajanut tilanteen siihen, että osasta hoitopaikoista on jouduttu luopumaan. Topo kutsuu tilannetta todelliseksi kipupisteeksi.

Samaan aikaan hän kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on muutostilanne.

– Pitää löytyä malttia sen eteen, että ratkaisu löytyisi, Topo sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja