Nämä ovat Suomen heikoimmat kunnat – Puolanka: "Perintötekijöille me ei pystytä tekemään mitään"

– Koska yhteiskunnassamme hyvinvointi eriarvoistuu, moni mittari on mennyt huonompaan ja sinisten kuntien määrä on siksi runsas. Indikaattori ei siis välttämättä kerron kunnan onnistumisesta työssään vaan tilanteesta tilastojen valossa. 

– Täytyy myös muistaa, että tässä indikaattoreiden valintaa on rajoittanut se, että tieto on tarvittu jokaisesta kunnasta. Mutta kuntien väliseen vertailuun tämä on sinänsä toimiva, Salenius kertoo.

Täällä sijaitsevat Suomen parhaiten ja heikoimmin menestyneet kunnat.

Kysyimme ääriipäiden kunnanjohtajilta, mitkä tekijät niiden saamaa "arvoa" selittää.

Kauniainen, kaupunginjohtaja Cristoffer Masar

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Tulos perustuu pitkälti vahvaan yhteisöllisyyteemme ja sujuvaan arkeen. Palvelutarjonta on laajaa, ja kaikki on lähellä. Kyselytutkimustenkin tulokset osoittavat, että Kauniainen koetaan yhteisöllisenä ja turvallisena kaupunki. 

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että taustalla vaikuttavat myös sosioekonomiset tekijät. Meillä on Suomen korkein koulutusaste, ja asukkailla on pääsääntöisesti hyvät tulot. Tämä heijastuu myös suoraan hyvinvointiin.

Lisäksi panostamme vahvasti tasokkaaseen varhaiskasvatukseen, koulutukseen ja vapaa-ajan palveluihin. Ne luovat pohjan hyvälle elämälle.  

Missä olisi vielä parannettavaa?

Vaikka tilastot ovat komeita, meilläkin näkyy yhteiskunnan polarisaatio. 

Suurella osalla menee erinomaisen hyvin. He harrastavat, elävät terveellisesti ja heillä on ystäviä. 

Samaan aikaan on pieni vähemmistö, joka ei harrasta ja jota uhkaa yksinäisyys, mielenterveysongelmat ja syrjäytyminen. Meidän on pystyttävä ottamaan heistä vielä nykyistäkin paremmin koppia. 

Siihen ei ole olemassa mitään yksittäistä hopealuotia, mutta pyrimme muun muassa yhdessä paikallisten yhdistysten ja seurojen kanssa tuomaan matalan kynnyksen harrastustoimintaa entistä paremmin kaikkien kuntalaisten saataville.

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

Näkymät ovat lähtökohtaisesti valoisat, vaikka meitäkin haastavat Suomen pitkittyneet taloushaasteet. Kasvamme vastuullisesti ja rakennamme tuoreen strategian mukaisesti määrätietoisesti Suomen vetovoimaisinta kaupunkia. 

Aktiivisella kaavoituksella luomme edellytykset väestönkasvulle ja turvaamme veropohjamme. Näin talous pysyy kunnossa ja pystymme jatkossakin pitämään huolta hyvistä palveluista ja kilpailukykyisestä verotuksesta. Samaan aikaan pidämme huolen siitä, että lähiluonto ja ainutlaatuinen asuinympäristömme säilyvät.

Masku, kunnanjohtaja Miira Raiskila

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Arvelemme lukeman johtuvan siitä, että Maskussa ovat asiat kovin monella tavalla kovin hyvin. Maskussa on turvallista ja maskulaiset voivat hyvin – he osaavat pitää huolta toisistaan ja myös itsestään. Kunta on asettanut hyvinvoinnin edistämisen toiminnan keskiöön kaikilla toimialoilla. 

Maskulaiset liikkuvat ja lukevat paljon. Meillä on hyvät koulut ja päiväkodit ja valtavasti vapaa-ajanviettomahdollisuuksia: seurat liikuttavat tuhansia ja esimerkiksi kirjastojen lainausluvut ovat korkeita. Teemme paljon töitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi edelleen: kunta järjestää esimerkiksi ohjattuja tasapainoryhmiä kaikissa kunnanosissa ja kunnan kulttuuritarjonta on poikkeuksellisen vilkasta. 

Liikunta- ja harrastetilojen käyttö on paikallisille yhdistyksille maksutonta, joten myös yhdistysvetoista kokoontumista tapahtuu paljon.

Erittäin tärkeää Maskussa on se, että teemme ja kehitämme asioita kuntana yhdessä kuntalaisten kanssa. Meillä on hyvin aktiiviset vaikuttajatoimielimet eli nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto sekä uusi lapsiparlamentti, ja järjestämme säännöllisesti kuntalaistilaisuuksia ajankohtaisista aiheista kuten liikuntapaikkojen parantamisesta ja kylätaloista. 

Kuntajohdon ja päättäjien osalta hyte-kertoimeen vaikuttavat raportoinnit ja tiedolla johtaminen hoidetaan säntillisesti. 

Missä olisi vielä parannettavaa?

Parannettavaa löytyy aina. Olemme tutkineet tarkasti esimerkiksi THL:n hyvinvointikyselyiden ja kouluterveyskyselyiden tuloksia ja nostaneet kehittämiskohteita uusimpaan hyvinvointisuunnitelmaan. 

Kyselyitä täytetään kunnassa jatkuvasti. Niistä on hyötyä ainoastaan, jos niiden tuloksiin pureudutaan tosissaan. Lasten liikunnallisen elämäntavan lisääminen on muun maan tavoin Maskussakin keskeinen tavoite. 

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

Maskussa tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Turun kaupunkiseudun kehyskuntana olemme logistisesti erinomaisella sijainnilla, meillä on houkuttelevia asumis- ja yrityspaikkamahdollisuuksia ja lisäksi tilaa vapaa-ajan viettoon. 

Rusko, kunnanjohtaja Kari Lehtinen

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Ruskon hyvä tulos perustuu pitkäjänteiseen ja käytännönläheiseen hyvinvointityöhön: perusasiat toimivat ja hyvinvointia tehdään käytännössä – ei pelkissä suunnitelmissa, vaan konkreettisina palveluina ihmisten arjessa.

Meillä arki on sujuvaa, työllisyystilanne hyvä ja sairastavuus matalaa. Lisäksi panostamme varhaiseen tukeen.

Hyvä esimerkki tästä on nanny-palvelu, jossa lapsiperheet saavat ammattilaisen tuen kotiin matalalla kynnyksellä ilman raskaita prosesseja vaikkapa auttamaan uhmaikäisen lapsen kanssa. Palvelun suositteluprosentti on 100, mikä kertoo sen toimivuudesta. Se auttaa ajoissa ja vahvistaa perheiden arkea – ja samalla lisää kunnan veto- ja pitovoimaa.

Missä olisi vielä parannettavaa?

Hyvinvoinnin edistäminen on jatkuva prosessi. Seuraava keskeinen kehittämiskohde on elinvoima – erityisesti työllisyys ja kunnan vetovoima, kuten käytännössä kaikissa kunnissa.

Samalla viemme palveluja entistä lähemmäs arkea. Kirjastopalveluista tästä on hyvä esimerkki: vaikka pääkirjaston tilaa ei ole ollut käytössä, lainausmäärät ovat kasvaneet. Nuorten kirjastonhoitaja on säännöllisesti mukana yläkoulun arjessa, eli palvelu menee suoraan nuorten luo.

Myös nuorisotyötä on jalkautettu kouluille ja toiselle asteelle, tarvittaessa yli kuntarajojen toisen asteen oppilaitoksiin.

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

“Näkymät ovat vakaat ja positiiviset. Rusko on yksi harvoista kunnista, joissa lasten ja nuorten määrä kasvaa lähivuosina, mikä kertoo kunnan vetovoimasta erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta.

Tavoitteena on pitää kiinni siitä, mikä toimii – eli käytännönläheisestä hyvinvoinnin edistämisestä – ja samalla vahvistaa elinvoimaa, erityisesti työllisyyttä ja vetovoimaa.

Kasvu tuo myös vastuuta: meidän on onnistuttava pitämään palvelut laadukkaina ja arki sujuvana. Jatkossakin teemme asioita samalla periaatteella – ei liian monimutkaisesti, vaan niin, että ne näkyvät kuntalaisten arjessa.

Puolanka, pormestari Harri Peltola

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Varmaan suurin tekijä on meillä rakenteellinen pitkäaikaistyöttömyys. Me olemme olleet perinteisesti Suomen heikoimpia kuntia tulotasoltaan varmaan jo vuosikymmeniä. Meillä on paljon pienituloisia ihmisiä. Meillä on työttömyyslukemat olleet ennen kunnilla siirtymistä yli kahdenkymmenen ja nyt on jossain seitsemässätoista. 

Puolanka on pitkään sairastavuudelta välillä Suomen kärkeä ja se on se toinen merkittävä tekijä. Perintötekijöille me ei mitään pystytä tekemään.

Missä olisi vielä parannettavaa?

Työttömyystilannetta on jo nyt pystytty parantamaan, kun työllisyydenhoito on kunnilla ja etsimään ihmisille niitä ratkaisuja, joilla työttömyyttä saadaan katkeamaan.

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

Kunnan talous on hyvässä kunnassa ja me pystymme tuottamaan peruspalvelut asukkaille vertailukelpoisesti hyvin. Sitähän me emme tiedä, jos hyvinvointialue tulee karsimaan palveluja pienistä kunnista, se tulee vaikuttamaan näihinkin indekseihin huonoon suuntaan.

Kemi, kunnanjohtaja Matti Ruotsalainen

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Lukema on kohtuullisen tyypillinen kunnassa, jossa on ikääntynyttä väestöä.

Väkiryhmässä sairastuvuuskerroin on yleensä aika korkea. Osin sitä selittää myös teollinen toimintaympäristö. Teollinen toimintaympäristö ja kunnan ulkopuolelta ikääntyvien saapuminen palveluiden ääreen selittävät tätä osin.

Kunnat ja kaupungit pyrkivät tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Ikärakenne on keskeinen selittävä tekijä.

Näihin lukuihin on jo reagoitu. Uskoisin, että meidän kaltaisilla teollisuuspaikkakunnilla tulokset ovat kohtuullisen yhteneväiset.

Missä olisi vielä parannettavaa

Niillä toimenpiteillä, joita terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä TEAviisarin kautta on saatu, on reagoitu. Sieltähän ne toimenpiteet ovat nousseet ja niitä myös hyvinvointipalvelut ovat tehneet. Erityisesti panostusta on liikuntatoimissa ja myös esimerkiksi kirjastopalveluissa.

Meidän osalta, tilanne on mennyt haasteista huolimatta koko ajan parempaan suuntaan.

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

Elinkeinotoiminnan kehittymiseen ja näyttää positiiviselta. Vihreän siirtymän hankkeet ja suunnittelmat tuovat myös lisäpontta tilanteeseen.

Erityisesti kuntien valtionosuus rasittaa. Olemme negatiivisen valtio-osuuksien kunta eikä tähän toistaiseksi ole saatu ratkaisua ja se on erittäin hankala tilanne kaupungille.

Kaavi, kunnanjohtaja Harri Korhonen

Mistä arvelet, että hyvinvointi-indikaattorin lukema johtuu?

Kaavilla on valitettavan korkea työttömyys. Se on osaltaan suurelta osin selittävä tekijä tai ainakin yksi osa sitä. Se vaikuttaa sitä kautta myös kokonaisvaltaisesti siihen, ettei elintaso kauhean korkea ole. Toki kun näitä eri tilastoja katsoo, tässäkin huomataan, että ääripäät korostuvat. Isolla osalla kaavilaisista menee hyvin.

Missä olisi vielä parannettavaa?

Aina on kaikessa parannettavaa. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on todella tärkeää. Se, että kaavilaisilla säilyy tarvittavat palvelut ja korkea työttömyys saadaan laskuun.

Millaiset ovat kunnan tulevaisuuden näkymät?

Kaavin kunta säilyy itsenäisenä ja sen eteen tehdään paljon töitä. Perusinfrat ovat kaikki kunnossa. Meillä on esimerkiksi uudehko hieno päiväkoti. 

Kaavin valtionosuus on kuitenkin miinusmerkkinen eli se joutuu maksamaan valtiolle vuosittain siitä, että saa pitää yllä lakisääteisiä palveluja, kuten kouluja ja varhaiskasvatusta. 

Kuten kuntamme slogan kuuluu, Kaavi on ihan pimeä ja valtakunnan valoisin.

Väestörakenteemme on kuntakentällä yleisesti tarkastellen hyvä: olemme väestöltämme aika nuori ja terve kunta, työikäisiä on paljon ja väestö on maltillisessa kasvussa. 

Luonnollinen väestönmuutos oli myös viime vuonna positiivinen muuttoliikkeen lisäksi. Kamppailemme talouden haasteiden kanssa useimpien muiden kuntien tavoin, mutta olemme tarttuneet niihin sopeutusohjelmalla. Suunnitelmavuodet ovat talousarviossa jo hyvällä talouden näkymillä.