Aluhallintovirastojen mukaan päätöksenteko koronarajoitusten suhteen on ollut raskasta mutta myös haastavaa, kun Suomen lainsäädäntö ja ylempien tahojen ajottain sekava viestintä tuovat kapuloita rattaisiin.
Vaikka esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Suomen hallitus antavat suosituksia ja ohjeita koronaepidemian hallinnan osalta, alueellinen päätöksenteko koronarajoitusten suhteen on viime kädessä aluehallintoviranomaisilla.
Poikkeuksen tekevät ravintolarajoitukset, joiden rajoituksia säätelee Valtioneuvosto.
Rajoitukset ovat vaihdelleetkin koronaepidemian aikana alueellisesti paljon. Mitä asioita aluehallintovirastot ottavat huomioon päätöksenteossaan?
MTV Uutiset kysyi asiaa suoraan aluehallintoviranomaisilta ja sai yhteisen vastauksen kuudelta aluehallintovirastojen ylijohtajalta.
Heidän mukaansa rajoitustoimiin liittyy laaja kokonaisarvio, johon vaikuttaa ennen kaikkea epidemiatilanne kullakin alueella.
– Joissakin päätöksissä lakiin on kirjattu nimenomaiset soveltamisedellytykset, joiden täyttyy täyttyä ennen kuin päätöstä voidaan pitää välttämättömänä. Nämä tietysti arvioidaan erikseen.
Nämä asiat vaikuttavat avien päätöksentekoon:
- tapausmäärät
- epidemian eteneminen ja ennustettu kehityskulku 
- taudin vaikeusaste ja sairaalahoidon sekä tehohoidon tarve 
- henkilöstön sairastavuudesta johtuvat poissaolot ja niiden vaikutus sote-toimintaan