Asiantuntijalta hälyttävä viesti Suomen tilasta

Maaliskuussa julkaistu Sitran E2 Norstat-tutkimus valottaa, että huoli työttömyydestä on ennennäkemättömän korkealla.

Naisista 74 prosenttia huolehtii työttömyydestä. Miehillä vastaava luku on 62.

– Meillä ihmiset kamppailevat omien peruspalveluiden kanssa ja alue-erot ovat syventyneet.

Vaikka Suomi putosi EU:n niin sanotulle tarkkailuluokalle ja työttömyystilastot huitelevat pilvissä, niukka 58 prosentin enemmistö yhä luottaa yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet.

Luku on kuitenkin laskenut muutamassa vuodessa roimasti, sillä vastaavasti vuonna 2023 osuus oli 70 prosenttia ja 2024 60 prosenttia.

Toimeentulo on Erlhotzin mukaan yksi tärkeä osatekijä turvallisuudentunteen muodostumisessa.

– Se on tunnistettu turvallisuudentunteen tutkimuksessa jo pitkään se, että erityisesti koettu toimeentulo on merkittävä tekijä siinä, mistä turvallisuudentunne lähtee rakentumaan.

– Oma toimeentulo vaikuttaa myös luottamukseen niin horisontaalisesti kuin vertikaalisesti yhteiskuntaan. Nämä kaikki tekijät ovat joillakin tavoin aiheuttaneet sen, että solidaarisuus oman viiteryhmän ulkopuolella olevia kohtaa on ohentunut, Erholtz selvittää.

Valtion taloutta on pyritty monin keinoin saattamaan parempaan tolaan monin eri keinoin.

Valtioneuvosto kertoi tiedotteessa, että valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 214 miljardia euroa vuoden 2027 lopussa, mikä on 71,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 63,5 miljardia eurolla vuosina 2027-2030. 

Lue myös: Valtionvelan arvioidaan kasvavan yli 63 miljardilla neljässä vuodessa: "Tulevat maksettaviksi" 

Kovat asenteet näkyvät monella sektorilla

Sitran E2-tutkimuksen ja muun aineiston mukaan väestön suurimmat huolenaiheet kohdistuvat työttömyyteen (68 %), terveydenhuoltoon (58 %), nuorten jaksamiseen (51 %) ja mielenterveyteen (48 %). 

Vertailun vuoksi Venäjän sotilaallinen uhka huolestuttaa 38 prosenttia vastaajista.

Koventuneista asenteista ja kansalaisten keskinäisestä kilpailusta vaikuttaa kuitenkin tulleen arkipäivää jo yleistyvän monelle.

E2-tutkimuksessa kysyttiin, onko hyväksyttävää, että osa väestöstä tippuu kyydistä, kun valtiontaloutta laitetaan kuntoon.

Seitsemän prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä ja viisitoista prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä.

Kokonaisuudessaan iso osa väestöstä hyväksyy kyydistä tippumisen. Tutkija huomauttaa, että aineiston ollessa näin poikkeuksellisen laaja pieniltäkin vaikuttavat prosenttiluvut edustavat satojen tuhansien ihmisten näkemyksiä.

Ilmiötä tai asenteiden kovenemista on kuvattu myös affektiivisen polarisaation ilmentymän kautta ja ymmärrys ja empatia toisin ajattelevia tai eri asemassa olevia kohtaan on heikentynyt.

Luottamuspääoma yhteiskuntaan on pohjoismaalaisittain nähtynä ollut pitkään yhteiskunnan perusta.

Tutkimukset kuitenkin kertovat, että usko tulevaisuudenusko on heikentynyt etenkin nuorilla.

– Ajattelen, että jos yli neljännes väestöstä on jo normaaliarjessa voimavarojen ääriajoilla ja sitten samalla yhteiskunnallinen ilmapiiri viestii, että kyydistä putoaminen on hyväksyttävää, niin kyllähän siinä on vaarana laaja-alainen kyynistyminen ja vetäytyminen yhteiskunnan toiminnasta, Erholtz sanoo.

Tilanteessa, jossa turvattomuus lisääntyy, luottamus yhteiskuntaan heikkenee ja tulevaisuuden mahdollisuudet kapenevat altistaa valtion myös ulkoa tulevalle vaikuttamiselle.

– Tämmöinen yhteiskunnan sisältä päin hajoaminen, niin sehän luovii erittäin otollista maaperää sitten vihamielisellä informaation vaikuttamisella, Erholtz kiteyttää.