THL:n riskiarviointitaulukkoon, eli räkäindeksiin, liittyy monia epäselvyyksiä ja sen laatimiseen mystisiä kiemuroita, joihin on vaikea saada selkoa. Onko STM peukaloinut taulukkoa, jonka piti alun perin perustua THL:n asiantuntijoiden arvioihin?
Koronarajoitukset ovat herättäneet kipakkaa keskustelua käytännössä koko epidemian ajan. Keskustelu rajoitusten välttämättömyydestä on kiihtynyt etenkin viime viikkojen aikana, kun koronaviruksen omikronmuunnos on muuttanut epidemian kulkua merkittävällä tavalla.
Viime keskiviikkona hallitus ilmoittikin kiirehtivänsä tiettyjen rajoitusten purkamisen tai keventämisen osalta.
Koronaministerityöryhmä päätti päivää myöhemmin, että matalan riskin tapahtumat voidaan avata. Tällä matalariskisyydellä viitataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) riskiarviotaulukkoon.
Lue myös: Ministeri Kurvisen MTV-haastattelu raivostutti kulttuurialaa: "Siinä nähdään se karmein vaikutus" – Antti Tuiskulta, Anssi Kelalta ja yli 200 muulta alan toimijalta vetoomus
Asian myönsi esimerkiksi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen MTV:n Uutisextran haastattelussa loppuviikosta.
– Taustalla on THL:n riskiarviotaulukko. En ainakaan lakimiehenä lähde kyseenalaistamaan Suomen parhaiden alan tutkijoiden arviota, Kurvinen totesi Uutisextran haastattelussa.
– Sen sanon tiedeministerinä, että kyllä mielestäni, kun puhutaan kuitenkin kulkutaudin hillitsemisestä, päätökset pitää pohjata tutkittuun tietoon eikä tavallaan huutoäänestykseen ja mututuntumaan, hän totesi.
Lue lisää: Kurvinen MTV:n Uutisextrassa: Tapahtuma- ja ravintolarajoitukset pois kokonaan toivottavasti helmikuussa
Ministerin haastattelu lisäsi sosiaalisessa mediassa käytyä keskustelua entisestään. Kritiikin ytimessä on ministeri Kurvisenkin mainitsema THL:n riskiarviotaulukko, tuttavallisemmin ”räkäindeksi”.
Juttu jatkuu infolaatikon jälkeen.
MIKÄ IHMEEN ”RÄKÄINDEKSI”?Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuotti viime kesän aikana taulukon, joka on alun perin tarkoitettu etenkin aluehallintoviranomaisten työkaluksi ja tueksi koronatilanteen hillitsemiseen liittyvässä päätöksenteossa. |
Miksi taulukko aiheuttaa kulttuuri- ja tapahtuma-alalla niin suurta pahennusta?
– Meillä on tilanne, jossa tällä hetkellä meidän alan yrittäjien työntekijöiden perusoikeuksia rajoitetaan perustuen asiakirjaan, jonka tietopohjaa ei ole julkaistu. Me emme tiedä, ketkä sen ovat laatineet ja mihin perustuen, Tapahtumateollisuuden johtaja Maria Sahlstedt avaa syitä alan tunteman tuohtumuksen taustalla.
– Meille on syntynyt käsitys siitä, että tämä taulukko ei ole vain THL:n tuotos, vaan sitä on työstetty myös ministeriöissä ja ehkä myös poliittisten päättäjien toimesta, mikä on tietysti asiantuntijatiedon kannalta ongelmallista, Sahlstedt jatkaa.
Lue myös: Tapahtumateollisuus vaatii tukitoimien julkistamista – järjestön mukaan vaarana sekava ja epätasa-arvoinen tilanne
Lainoppineelta selkeä arvio: Nämä seikat tekevät "räkäindeksistä" todella ongelmallisen
Onko niin kutsuttu räkäindeksi kaiken parjaamisen arvoinen? MTV Uutiset selvitti asiaa useiden eri henkilöiden ja tahojen avustuksella.
Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan on selvää, että THL:n riskiarviotaulukon lähteiden tulisi olla kaikkien saatavilla ja nähtävillä.
– Sitä tehdessä on tiedetty, että sitä tehdään ikään kuin perustelemaan ihmisiin ja elinkeinonharjoittajiin kohdistuvia perusoikeusrajoituksia. Tämäkin näkökohta palvelee sitä, että meidän pitäisi tietää, mitä tämä asiakirja on syönyt, Rautiainen toteaa.
– Seuraava kysymys on tietysti se, soveltuuko tällainen asia ylipäätänsä formaattiin julkaista verkkosivuilla, hän jatkaa.
THL julkaisi taulukon verkkosivuillaan alkusyksystä, minkä jälkeen siihen on tehty muutoksia. Mutta mitä, sitä ei ole verkkosivuilla eritellä – ainoastaan viimeisin muokkauspäivämäärä on löydettävissä sivun alareunasta.
Rautiaisen mukaan lähteiden lisäksi myös muutosten tulisi näkyä selvästi: mitä on muutettu ja miksi.
– Jos me ajatellaan sitä tutkimuksena, niin ajatus siitä, että tutkimustyyppistä tietoa preparoidaan ilman, että se tehdään läpinäkyvästi, sitä pidetään tutkimustyyppisessä tiedossa tutkimuksellisesti epäeettisenä, Rautiainen kertaa.
Ongelmalliseksi taulukon tekee Rautiaisen mukaan myös se, että taulukon laatimisprosessi ei ole ollut läpinäkyvä – ei edes kysyttäessä.
Rautiaisen mukaan hän on lähettänyt tietopyynnön STM:n ja THL:n viestinvaihdosta riskiarviotaulukkoon liittyen.
– On paljon viitteitä siitä, että STM ikään kuin itse tuotatuttaa itselleen perusteluja, Rautiainen pohtii.
Alkuperäisen tietopyynnön Rautiainen lähetti viime elokuussa. Vastausta ei ole kuulunut, vaikka Rautiainen on uusinut tietopyynnön sittemmin peräti viidesti.
– Olen kannellut oikeuskanslerille siitä, että he katsovat, että nämä viestit eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja asiakirjoja. He ovat siis katsoneet, että tämä tieto on salassa pidettävää.
Lue myös päätoimittajan kommentti: Hallitus lamaantui ja koronapäätöksenteko on Suomessa sekaisin – silti valo kajastaa tunnelin päässä
Kysyimme "räkäindeksin" lähteistä THL:ltä – ja näin kysymyksiin vastattiin
MTV Uutiset lähestyi Mika Salmista kysyäkseen taulukosta ja sen tekoprosessista tarkemmin, mutta hänellä ei ole tietoa kaikista yksityiskohdista. Hän kertoo lomailleensa, kun taulukkoa valmisteltiin.
Salminen kehottikin olemaan yhteydessä ylilääkäri Otto Helveen, joka kertoo olleensa mukana riskiarviotaulukon laatimisessa yhdessä useiden muiden asiantuntijoiden kanssa – tarkentamatta kuitenkaan, keitä henkilöitä prosessissa oli mukana ennen taulukon julkistusta.
Taustamateriaalia on Helven mukaan haalittu pitkältä ajalta, mutta konkreettinen taulukko lähti hahmottumaan viime heinäkuussa.
– Tämän taulukon taustatiedot kertyvät kansainvälisistä ja kotimaisista tutkimuksista ja esimerkiksi siitä, että THL:ssä on jäsen kaikissa alueellisissa (korona)koordinaatioryhmissä. Pandemian aikana tieto siitä, minkä tyyppisiä riskejä tapahtumiin liittyy, on täydentynyt paikallisella tiedonkeruulla.
– Se on synteesi hyvin paljon erilaisia tietolähteitä, Helve tyytyy toteamaan MTV Uutisille.
Kysyttäessä, miksi taulukon tekoon käytettyjä lähteitä ei ole julkisesti nähtävillä tai saatavilla, Helve toteaa taulukon olevan ”asiantuntija-arvio”, joka ”perustuu tässä tapauksessa” moniin eri lähteisiin, kuten rekisterilähteisiin ja jäljitykseen liittyvään dataan aiemmin mainittujen lähteiden lisäksi.
– Niiden (lähteiden) luetteleminen yksittäisen kokonaisuuden osalta ei ole oikein mahdollista, Helve yksinkertaistaa.
Ylilääkäri Helve ottaa esimerkikseen alueelliset koronakoordinaatioryhmät, jotka ovat keränneet erilaista dataa paikallisesti epidemian aikana.
Hänen mukaansa koordinaatioryhmissä "käsitellyt tilanteet ja kertynyt tieto ovat sen tyyppisiä, että ne eivät toimi lähteenä".
– Jos meillä on lähdeluettelo, jossa on artikkelikokoelma – saattaa olla, että näiden artikkelien sisältämä tieto korostaa jotain yhtä aspektia kokonaisuudessa, kun sitten taas tämä paljon laajempi tietopohja, joka tulee hyvin monesta eri lähteestä, saattaa tasapainottaa sitä sitten taas toiseen suuntaan, jolloin ikään kuin lähdeluettelon merkittävyys tämän asiantuntija-arvion lopputuloksessa ei ole kovin… Se ei itsessään tarvitse vielä…. Tällaisen tutkimusjulkaisulähdeluettelon avaaminen ei kerro sitä taustaa, mistä pohjasta tämä on tehty, Helve vastasi sanatarkasti kysyttäessä uudelleen syytä sille, miksi lähteet eivät löydy THL:n verkkosivuilta.
Kuvioon astuu STM
Haastattelun edetessä ja MTV Uutisten tivatessa lähteistä, Helve tuntuu epäsuorasti myöntävän, että kaikki riskiarviotaulukkoon käytetyt lähteet eivät ole olleet perusteltuja. Hän nimittäin ottaa yllättäen esimerkikseen tiettävästi ainakin osin STM:n valmisteleman tartuntatautilain, joka on epidemian aikana saanut pykälikseen kasan aakkosia.
– Nyt, jos mietitään näitä viime aikojen sulkuja, nehän lähtökohtaisesti perustuu tartuntatautilain 58 g listaukseen, Helve aloittaa ja jatkaa.
– Kun mietitään näiden lakitekstissä olevien luokitteluiden perusteita… En tiedä, millä prosessilla se on synnytetty, mutta käsittääkseni THL ei ole siihen osallistunut ja jos ajatellaan sen julkaisuajankohtaa, on vaikea nähdä, että ne olisivat yhtään sen perustelluimpia mitä meidän riskipotentiaalitaulukkomme, joka perustuu pandemia-ajan tietoon, Helve sanoo kyseenalaistaen lakipykälän.
Taulukkoa muokattiin aluevaalien vuoksi
MTV Uutisten lähteiden mukaan riskiarviotaulukkoa on muokattu ainakin kaksi kertaa. Niistä ei kuitenkaan ole kerrottu THL:n verkkosivuilla mitään. Taulukon käyttäjä ei näin ollen tiedä, mitä ja miksi on muokattu tai kenen toimesta.
Myös Helve myöntää MTV Uutisille, että taulukkoa on muokattu. Mutta miksi muutoksista ei ole ilmoitettu verkkosivuilla mitään – siihen Helve ei vastaa.
– Lähtökohtaisesti tässä (alue)vaalien lähestyessä muistaakseni sinne lisättiin vaaleja koskeva yksittäinen esimerkki ja tämän tyyppisiä muutoksia.
– Se, että siellä oltaisiin tehty jotain salamyhkäisiä muutoksia näiden pisteytysten muokkaamiseksi tietynlaisiksi… En näkisi, että siellä olisi sellaista tapahtumaa, jota olisi tarvinnut erikseen peitellä, Helve toteaa, vaikka alkuperäisessä kysymyksessä ei vihjailtu tietojen peittelystä.
MTV Uutiset sai haltuunsa "räkäindeksin" luonnoksen
MTV Uutiset sai viime viikolla haltuunsa Excel-taulukon, joka on THL:n riskipotentiaalin arviointitaulukon luonnos viime kesältä.
Luonnoksessa tapahtumien ja tilaisuuksien riskiarviotaulukossa on erillinen sarake lisähuomioille. Näitä lisähuomioita ei ole merkitty varsinaiseen taulukkoon.
Esimerkiksi sisätilojen urheilukatsomojen, joissa istumapaikat on erikseen määritelty, lisähuomiona mainitaan, että ”jos huolehditaan siitä että ruuhkia ei synny ja katsomossa on väljää, liittyy riski lähinnä varsinaista tapahtumaa edeltäviin tai sen jälkeisiin oheistapahtumiin”. Eikö tätä voi soveltaa muissakin sisätiloissa järjestettävissä tilaisuuksissa?
Toinen merkillepantava seikka on se, että viimeisimmän merkinnän (9.8.2021) luonnokseen on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriön (STM) silloinen strategiajohtaja (nyk. johtava asiantuntija) Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vaikka kyseessä on yksi luonnos mahdollisesti useiden eri luonnosten joukossa, merkintä ihmetyttää. Onko STM sittenkin sanonut viimeisen sanan taulukkoa tehdessä?
Ylilääkäri Otto Helven mukaan THL "toimii luonnollisesti tiiviissä yhteistyössä STM:n kanssa" ja ottaa tarvittaessa huomioon myös ministeriön kannat.
– Jos mietitään tätä riskiarviotaulukon käyttöä, luonnollisesti se on niin, että meiltä tuleva taulukko, joka menee alueelliseen käyttöön, sen käytön helpottamiseksi on oleellista, että STM pystyy ohjaamaan sen käyttöä, Helve kertaa sanatarkasti MTV Uutisille.
Helve luonnehtii "STM:n virkamiesten mukana pitämisen" olevan rutiininomaista, kun puhutaan esimerkiksi riskiarviotaulukon ulkoasusta.
– Itse pisteytyksen osalta STM:llä ei ole ollut minun tiedossani olevaa vaikutusta millään tavalla, Helve vakuuttelee.
Mikä on ollut STM:n rooli?
MTV Uutisten lähteen mukaan STM on taulukon osalta hyödyntänyt lakiosaamistaan tarkastamalla, että ”muutamat kohdat” ovat varmasti laillisia.
Onko STM:llä sittenkin luultua suurempi rooli taulukon luonnissa?
Kysymys herää myös silloin, jos mietitään, millaisessa ajassa taulukko on luotu. Konkreettista taulukkoa ryhdyttiin tekemään heinäkuussa, ja aluehallintoviranomaisille annettu työkalu julkaistiin jo syyskuun alussa.
Taulukon virallisessa julkistustilaisuudessa eräs THL:n edustaja oli ääneen ihmetellyt julkaisuajankohtaa. Hän kehotti aikataulusta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä STM:ään. Muun muassa Tapahtumateollisuus kertoo MTV Uutisille, ettei heidän kyselyihinsä ole STM:stä vastattu.
MTV Uutisten nimettömänä pysyttelevä lähde kertoo, että riskiarviotaulukon luonnos on ollut myös hallituksen neuvotteluissa esillä.
Haluttiinko taulukon kanssa kiirehtiä Suomen uudistuneen hybridistrategian vuoksi? Hallitus hyväksyi strategian syyskuun 6. päivä, eli täsmälleen samoihin aikoihin, kun THL:n taulukko julkistettiin.
Tuolloin uusitussa hybridistrategiassa on otettu huomioon THL:n taulukossakin käytettävät erittelyt pieni- ja suuririskisistä tilaisuuksista.
Mitä opetusministeriö teki indeksillä?
MTV Uutiset on saanut nähtäväksi myös sähköpostin, joka on peräisin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun erityisavustajalta. Elokuun 16. päivä lähetetystä sähköpostista ilmenee, että riskipotentiaalimalli oli tuolloin opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) pöydällä.
Herää kysymys, miksi? Onko OKM:ssä virkamiehiä, joilla on epidemiologista asiantuntijuutta, jota taulukko välttämättä vaati THL:n asiantuntijuuden lisäksi?
THL:n ylilääkäri Otto Helven mukaan OKM ei ole vaikuttanut taulukon pisteytykseen, mutta esimerkkitilanteisiin kyllä.
– OKM:n tontillehan tulevat muun muassa nämä kulttuuri- ja liikuntatapahtumat, ja jotta taulukkomme olisi mahdollisimman hyvin alueita palveleva, luonnollisesti haluamme myös OKM:n kannan siihen, mitä esimerkkejä tässä taulukossa olisi hyvä olla, jotta ratkaisut, joita alueellisesti tehdään, olisi helppo rakentaa, Helve kertaa.
Kysyttäessä, voiko OKM:llä olla yhteistyön taustalla esimerkiksi kulttuuripoliittisia intressejä, Helve muistuttaa, että ”taulukon pisteytys on tehty puhtaasti epidemiologisen vaikutuksen perusteella”.
– Se, että siihen olisi pyritty vaikuttamaan joltain intressilähtökohdalta… Pyrkimyksiä on saattanut olla, mutta minun nähdäkseni näitä ei ole meille tullut, Helve sanoo.
Miksi alan toimijoita ei ole kuultu taulukon teon aikana?
Ylilääkäri Helven mukaan taulukossa pyritään huomioimaan myös haittoja, joita rajoitustoimet aiheuttavat. Taulukkoa varten ei kuitenkaan ole käyty keskustelua alan toimijoiden kanssa.
MTV Uutiset teki soittokierroksen ja oli yhteydessä kulttuuri- ja ravintola-alan isoihin toimijoihin. Muun muassa Tapahtumateollisuus, MaRa, LiveFIN, NoHo Partners, Muusikkojen liitto tai Manage me eivät ole saaneet yhteydenottoja taulukkoon liittyen.
Mikä on sangen erikoista, toteaa Tapahtumateollisuuden johtaja, Maria Sahlstedt. Hänen mukaansa epidemian aikana viranomaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että viranomaisilla ei ole välttämättä riittävää tuntemusta tapahtumateollisuudesta, mikä on tietenkin ymmärrettävää – hehän ovat epidemiologeja, eivät tapahtumien järjestäjiä.
– Kun luodaan perusoikeuksiin rajoittamiseen liitettävää työkalua, pitäisi olla päivänselvää, että sen valmistelussa käydään kattavaa vuoropuhelua tämän toimialan kanssa, Sahlstedt korostaa.
– Ehkä oikeastaan se onkin mielenkiintoinen kysymys: Miksi näin ei ole haluttu toimia, hän kysyy.
Soittokierroksen aikana MTV Uutiset sai selville, että keskustelua on käyty ainakin yhden järjestön osalta. Järjestö on käynyt keskustelua loppukesästä niin THL:n kuin ministeri Kiurunkin kanssa. THL:n riskiarviotaulukko on edullinen instituutioille, joita tämä järjestö edustaa.
Herää jälleen kysymys, onko taulukon taustalla ollut kulttuuripoliittisia intressejä vai pohjautuuko edellä mainittu tosiasiassa epidemiologiseen arvioon.
Lue myös: "Täydellinen farssi" – NoHon toimitusjohtaja kutsuu STM:ää mafiaksi ja pitää ravintolarajoitusten kevennystä kiusaamisena
Osa aluehallintovirastoista kyseenalaistaa "räkäindeksin"
Aluehallintovirastot käyttävät taulukkoa päätöksenteon tukena muiden eri mittareiden lisäksi.
Asian vahvistaa MTV Uutisille kuusi aluehallintovirastojen ylijohtajaa, jotka vastasivat MTV Uutisten tietopyyntöön yhteisellä sähköpostilla.
Riskipotentiaalin arviointitaulukko on suuntaa antava apuväline päätösharkinnassa. Se on luonteva pohja, josta alueellisessa arvioinnissa lähdetään liikkeelle, mutta ei itsenäinen rajoite tai sitova asiakirja. Siitä voidaan poiketa, jos alueen tilanne sitä edellyttää. Rajoitusten välttämättömyys ja oikeasuhtaisuus on kaikissa tapauksissa itse perusteltava, pelkästään taulukkoon viittaaminen ei riitä, aveista vastataan.
Lue myös: Etelä-Suomen avi purkaa Uudenmaan rajoituksia – liikuntapaikat avaavat ovensa
Osa aluehallintovirastoista on kuitenkin luopunut THL:n ”suuntaa antavan” riskiarviotaulukon käytöstä.
Esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto on tuonut ilmi, että taulukkoa ei voida enää käyttää riskiarvioinnissa, sillä se perustuu aikaan, jolloin deltamuunnos oli valtavariantti, eikä se siten istu tämänhetkiseen tilanteeseen.
Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myös todennut, että mikäli tämänhetkisessä epidemiatilanteessa taulukkoa käytettäisiin päätöksenteon ja siten rajoitustoimien perustana, päätökset eivät enää perustuisi lakiin.
Myös THL:n omat virkamiehet ovat korostaneet sitä, että taulukkoa ei tule tulkita kirjaimellisesti.
– Jos me katsotaan (Mika) Salmisen vastauksia aluehallintovirastoille tästä taulukosta, Salminenhan on hyvin johdonmukaisesti läpi viime syksyn kertonut, että aluehallintoviranomaisten ei tulisi antaa tälle taulukolle merkitystä, valtiosäätöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen pohtii.
Lue myös: Milloin Suomi voi tehdä "tanskat" ja luopua laajalti koronarajoituksista? Näin arvioi HUSin Asko Järvinen
Kuten tässä jutussa on jo aiemmin tullut ilmi, etenkin hallitus ja STM antavat päätöksenteossaan THL:n riskiarviotaulukolle merkillepantavan suuren painoarvon.
Sekä johtaja Mika Salminen että ylilääkäri Otto Helve THL:stä korostavat, että taulukko on suuntaa antava työkalu, joka on alun perin tarkoitettu tueksi nimenomaan alueelliseen päätöksentekoon.
Helve muistuttaakin, että taulukkoa käytettäessä tulee ottaa huomioon alueellinen epidemiatilanne, joka voi vaihdella eri puolilla Suomea. Taulukko ei siis yksistään tai sellaisenaan sovellu valtakunnallisten rajoitusten tueksi.
– Taulukon perusidea on ollut se, että annetaan työkalu auttamaan alueellista päätöksentekoa, ei ratkaisemaan päätöksentekoa, Helve kiteyttää.
Missä vaiheessa THL:n alkuperäinen ajatus taulukonluonnin taustalla hävisi päättäjien keskuudessa?
MTV Uutiset on lähettänyt tietopyynnön STM:n ja THL:n käymästä viestinvaihdosta räkäindeksiin liittyen. STM ei ole toistaiseksi vastannut tietopyyntöön. STM ei ole myöskään toistaiseksi vastannut myöntävästi haastattelupyyntöön, jonka MTV Uutiset lähetti ministeriölle 27. päivä tammikuuta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Voit katsoa tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen haastattelun kokonaisuudessaan tältä videolta!