Pieleen menneellä pistoshoidolla voi olla vakavat seuraukset. Esteettisiä hoitoja tarjoavalla alalla kaivataan tiukempaa valvontaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään, tarvitaanko esteettisiin hoitoihin tiukempaa lakia potilasturvallisuuden takaamiseksi.
Valmistelussa on otettu huomioon esteettiset pistoshoidot ja nostettu esiin mahdollisuus, että ne rajoitettaisiin vain terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.
Katso MTV Uutisten tuore uutisjuttu aiheesta jutun kuvan kohdalla olevalta videolta!
Täyteaineita saavat Suomessa pistää muutkin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt, mutta botuliinitoksiinia saavat antaa vain lääkärit.
Lupa- ja valvontavirasto sulki tällä viikolla espoolaisen pistoshoitoja antavan Nordicshapen, josta paljastui potilasturvallisuutta vaarantavia vakavia puutteita.
– Suomessahan kuka tahansa kadunmies voi tehdä täyteainehoitoja luvallisesti eli niitä ei tällä hetkellä valvo kukaan, summaa Dr. Fine -klinikan perustaja, plastiikkakirurgi Ada Hukki-Aitala.
MTV Uutisten haastatteleman Kira Sundströmin otsa siliää botuliinitoksiinipistoksilla, joiden vaikutus kestää nelisen kuukautta.
Sundströmin huulia on korostettu täyteainepistoksilla. Riskien vuoksi hän haluaa, että pistokset tekee aina lääkäri.
– Valitsin tämän, koska täällä työskentelee lääkäreitä. Tiedän, että pistoshoidot, jotka nyt tehtiin, ovat lääkärin valvonnan alla tehtyjä.
Lue myös: Joni Hesselgren oli yli seitsemän tuntia nukutuksessa kauneusoperaatioiden vuoksi
Pahimmillaan pistoshoidosta voi seurata sokeutuminen, infektio, sepsis, ihonekroosi tai rasvan kuolioituminen.
MTV Uutisten haastattelema Iris kertoo, että häntä kaduttavat 18-vuotiaana huuliin laitetut runsaat täyteaineet.
– Minulla täyteaine on levinnyt huulten ulkopuolelle aivan vääriin paikkoihin.
Harmaa alue pois, vaatii lääkäri
Tarkemmin laissa säädeltyä botuliinitoksiinia saisi pistää lääkäri tai välittömässä valvonnassa oleva terveydenhuollon ammattilainen, mutta valvonta ontuu.
Miten lakia kierretään?
– Sillä tavalla, että lääkäri ei ole oikeasti paikan päällä eikä myöskään lähettyvillä. Voi olla, että vastuulääkäri on ihan toisessa kaupungissa, plastiikkakirurgi Ada Hukki-Aitala kertoo alan ongelmista.
Ada Hukki-Aitala kaipaa alalle nykyistä huomattavasti tarkempia määräyksiä ja aktiivisempaa valvontaa, jotta niin kutsutulla harmaalla alueella toimiminen ei olisi enää mahdollista.
Tätä sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään parhaillaan.
Myös hiljattain Asian Ytimessä -ohjelmassa vierailleet plastiikkakirurgian erikoislääkäri Pentscho Popov sekä kauneusalan yrittäjä ja sairaanhoitaja Ida Ryhänen toivoivat alalle lisää kontrollia.
Popov arvioi, että myös täyteaineiden luokitteleminen lääkeaineiksi voisi olla yksi keino helpottaa tilannetta.
Suomen plastiikkakirurgiyhdistys on ajanut alalle valvontaa jo yli kymmenen vuoden ajan, Popov kertoo. Tällä hetkellä vastuu on osittain asiakkaalla.
– Pohjoismaissa Suomi on ainoa maa, missä ei säädellä täyteaineita ollenkaan, Ida Ryhänen summasi tilanteen.
