Kyläileekö kukaan enää Suomessa niin kuin ennen vanhaan? Vielä muutama vuosikymmen sitten kyläily oli tiiviimpi osa arkea, mutta nykyisin harvemmin piipahdetaan ilman ennakkovaroitusta tuttavan luokse kahville.
Suomalainen kyläilykulttuuri on muuttanut muotoaan, mutta ei ole kadonnut, kertoo Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Marja-Leena Jalava Huomenta Suomessa.
– Kyllä minusta edelleen kyläillään, Jalava sanoo.
Kyläily on muuttanut muotoaan ja on harvinaisempaa ja usein myös suunnitellumpaa.
Lue myös: Ystävyyden löytäminen ja ylläpitäminen aikuisena on vaikeaa – psykologin mukaan moni tekee "kahvilavirheen"
Kyläilyyn liittyy vahva nostalgia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräsi Maaseudun Sivistysliiton, Suomen kylät ry:n ja Siskot ja Simot -yhdistyksen kanssa vuosina 2018–2019 yli 800 kyläilymuistoa noin 700 henkilöltä.
– Todella paljon vastauksissa oli nostalgiaa ja monissa koettiin, että kyläilykulttuuri on katoamassa tai kadonnut.
Muistot liittyivät usein tarjoiluihin, makuihin ja jopa matkantekoon, joka ennen saattoi olla vaivalloista ja aikaa vievää.
Suuri osa vastauksista oli lapsuusmuistoja 1950–60-luvuilta.
Lue myös: Miten suhtautua siivousneuvoja tuputtavaan anoppiin?
Kaupungistuminen muutti tapoja
Jalavan mukaan muutos kyläilykulttuurissa liittyy erityisesti 1960–70-lukujen kaupungistumiseen ja yhteiskunnan rakennemuutoksiin.
– Maalla saatettiin poiketa useammankin kerran päivässä naapuriin, mutta kaupungissa se ei ollut enää yhtä helppoa, Jalava kertoo.
Myös naisten siirtyminen työelämään, sekä ihmisten vapaa-ajan täyttyminen harrastuksilla ja velvollisuuksilla ovat vaikuttaneet siihen, että spontaanille kyläilylle jää vähemmän tilaa.
Lue myös: Tee tämä kodin pikasiivous, kun aikaa on todella vähän
Kynnystä voi madaltaa
Jalavan mukaan nykypäivänä kotihäpeä ja kodin esittelyn paineet ovat nousseet esteeksi kyläilylle.
– Kodista on tullut jotenkin intiimi alue, Jalava sanoo.
Hän kannustaa pysähtymään miettimään, mikä kyläilyssä on tärkeää.
– Onko se kodin esittely vai toisen kohtaaminen ja sosiaalinen kanssakäyminen, joka on aina ollut kyläilyn ydin?
Jalavan mukaan nykyajassa korostuu rauhallinen kohtaaminen ilman taustahälyä ja aito kiinnostus toisen kuulumisista.